Asunnontarkastus, asunnon terveyshaitta, Santakatu 2

Ympäristöterveysyksikön päällikkö päätti asunnon Santakatu 2 ********** terveyshaitta-asian ratkaisemisessa seuraavaa.

Ympäristöpalveluiden tekemien asunnontarkastuksien ja selvityksien perusteella asunnossa ei ole todettu terveydensuojelulain (1280/1994) 1 ja 26 §:n mukaista terveyshaittaa eikä siten lisätutkimuksille tai terveydensuojelulain 27 §:n tai 51 §:n mukaisen kiellon tai määräyksen antamiselle ole perusteita. Ympäristöterveysyksikön päällikkö katsoo, että asian käsittelyn jatkamiselle ei siten ole perusteita.

Vireilletulo, tarkastukset ja terveyshaitan arviointi

Asukas on 28.7.2025 ollut yhteydessä Helsingin kaupungin ympäristöterveysyksikköön ja pyytänyt tekemään asuntoon tarkastuksen terveyshaittaepäilyn vuoksi. Ensimmäisessä yhteydenotossaan asukas ilmoitti seuraavaa: 1) Jätkäsaaren kannaksen sillan rakennustyömaasta aiheutuu päivittäin erittäin voimakasta melua, tärinää ja pölyä, joka estää avaamasta ikkunoita ja käyttämästä parveketta asumisen aikana. 2) Ilmanvaihto on huono. 3) Asunnossa on kuuma. 

Asuntoon tehtiin näistä syistä johtuen tarkastus 18.11.2025, jonka aikana terveyshaittaa aiheuttavaa olosuhdetta ei todettu. Tarkastuksen aikana asunnossa ei havaittu aistinvaraisesti melua, tärinää tai pölyä johtuen Jätkäsaaren siltaremontista. 

Asunnon ilmanvaihdon ulkoilmavirran on oltava käytön aikana vähintään 0,35 dm3/s neliömetriä kohden. Asunnon ulkoilmavirta saa olla edellä mainittua pienempi, kunhan sisäilman epäpuhtauspitoisuudet tai lämpötila eivät ylitä toimenpiderajaa eikä sisäilman kosteus aiheuta mikrobikasvun riskiä. Asunnon ilmanvaihdon tehoa pystyi säätämään ja osittain se säätyi tarpeenmukaisesti/automaattisesti. Ilmanvaihdon tehoasetuksella 5/5 asunnon ilmanvaihdon ulkoilmavirta on 0,7 dm3/s neliömetriä kohden. Ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. 

Asunnon sisäilman lämpötilaksi mitattiin tarkastuksella 21 °C, joka sijoittuu asumisterveysasetuksen (545/2015) lämmityskauden aikaisen toimenpiderajan vaihteluväliin + 18 °C – + 26 °C.

Asukas palasi myöhemmin asiaan ja ilmoitti edelleen työmaamelusta ja tärinästä, mikrobikasvusta kylpyhuoneessa ja sisätilojen tuhohyönteisistä. Toinen asunnontarkastus tehtiin 29.4.2026, jonka aikana terveyshaittaa aiheuttavaa olosuhdetta ei myöskään todettu.
Tarkastuksilla ei ole havaittu melua tai tärinää työmaalta. Urakoitsija GRK kertoi ennen viimeistä tarkastusta, että meluisat työmaan vaiheet ovat ohitse. Asunnon meluhaittaa arvioitiin kummallakin tarkastuksella aistinvaraisesti. Melua ei havaittu, jonka vuoksi melumittausta ei suoritettu. 

Pesuhuoneen ja muiden kosteiden tilojen pinnoilla saattaa esiintyä pistemäistä mikrobikasvustoa. Asunnontarkastuksella joissakin kylpyhuoneen kaakelisaumoissa oli vähäisesti yksittäisiä tummempia alueita tai pilkkuja, mahdollisesti mikrobikasvua. Kosteus- ja mikrobivaurion osalta toimenpiderajan ylittymisenä pidetään muun muassa kosteusvauriojälkiä, homeen hajua ja näkyvää mikrobikasvustoa. Pesuhuoneen ja muiden kosteiden tilojen pinnoilla saattaa esiintyä pistemäistä mikrobikasvustoa, joka voidaan poistaa puhdistamalla pinnat ja tehostamalla ilmanvaihtoa. Tällöin ei ole kyse toimenpiderajan ylittymisestä. 

Kylpyhuoneen sisäilmassa ei aistinvaraisesti havaittu tunkkaisuutta tai mikrobivaurioon viittaavaa hajua. Pintakosteusanturilla tarkasteltiin kylpyhuoneen lattian ja seinien pintoja. Lattialaatoilla ja seinän laattarivin alaosassa havaittiin kohonneita arvoja. Pintakosteusanturin lukemasta ei voida päätellä, sijaitseeko kosteus laatan ja vedeneristeen välissä vai vedeneristeen alla. Kohonneet pintakosteusanturin lukemat ovat tavanomaisia lattiakaivojen lähiympäristössä sekä suihkualueen alimmissa laattarivistöissä ja lisätutkimuksille ei siten ole tarvetta.

Toisella asunnontarkastuksella havaittiin kaksi lentävää hyönteistä, jotka olivat mahdollisesti keittiökoisia tai koiperhosia. Kahden yksilön havainto sisätilassa ei ole terveyshaittaa aiheuttava olosuhde.

Pyyntö valituskelpoisesta päätöksestä ja kuuleminen

Asukas ei ole ollut tyytyväinen tarkastuskertomuksiin ja siihen, että terveyshaittaa aiheuttavaa olosuhdetta ei ole todettu ja pyysi asiasta valituskelpoisen päätöksen. Ympäristöterveysyksikkö kuuli 25.5.2026 asiassa asukasta, taloyhtiötä ja urakoitsijaa. Vain taloyhtiö toimitti 28.5.2026 vastineen, jossa tekninen isännöitsijä/asiantuntija toteaa seuraavaa:

Terveydensuojelulain 1 §:n 2 momentin mukaan terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä.

Sosiaali- ja terveysministeriön antaman asetuksen asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista  (545/2015), jäljempänä asumisterveysasetuksen 3.1 §:n mukaan terveyshaitta on arvioitava kokonaisuutena siten, että altisteen toimenpiderajaa sovellettaessa otetaan huomioon altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat tekijät.

Asumisterveysasetuksen 8 §:n mukaan Ilmanvaihdon ulkoilmavirran tulee olla rakennuksen käytön mukaisesti riittävä ja sen laadun tulee olla riittävän puhdasta. Ilmanvaihto tulee järjestää siten, että sisäilma vaihtuu koko oleskeluvyöhykkeellä. Riittämätön ilmanvaihto ei saa aiheuttaa 5 §:ssä tarkoitettua mikrobikasvun riskiä.

Asumisterveysasetuksen 20.1 §:n mukaan Toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua.

Terveydensuojeluasetuksen (1280/1994) 17 §:n mukaan ennen terveydensuojelulain 27 ja 51 §:n mukaisen kiellon tai määräyksen antamista kunnan terveydensuojeluviranomaisen on varattava asunnon tai muun oleskeluun käytettävän tilan omistajalle ja haltijalle sekä sille, jonka menettely tai toimenpide on syynä todettuun epäkohtaan, tilaisuus tulla kuulluksi.

Hallintolain (434/2003) 34 §:n mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Terveydensuojelulain 26 §:n mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa.

Terveydensuojelulain 27 §:n mukaan, jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä.

Jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, haitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja, ellei muualla laissa toisin säädetä. Jos terveyshaitta aiheutuu kuitenkin asunnon tai muun oleskelutilan käytöstä, joka ei ole tavanomaista, terveyshaitan poistamisesta vastaa asunnon tai muun oleskelutilan haltija. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi.

Ympäristöpalvelut on ryhtynyt toimenpiteisiin asukkaan yhteydenottojen johdosta ja suorittanut tarkastuksia ja muita selvityksiä. Asiassa on toimittu terveydensuojelusääntelyn sekä ohjeiden mukaisesti. Asiaa on selvitetty riittävästi ja kattavasti.

Asunnossa ei ole havaittu asunnontarkastuksien aikana melua tai tärinää läheiseltä työmaalta, kuumuutta, mikrobiperäistä hajuja, puutteita ilmanvaihdossa, merkkejä kosteusvauriosta, mikrobikasvusta tai sisätilojen tuholaisia siinä määrin, että se aiheuttaisi terveyshaittaa aiheuttavan olosuhteen, minkä johdosta tulisi ryhtyä toimenpiteisiin. Asian käsittelyä ei ole tarpeellista jatkaa. Meluhaitan arvioinnissa käytetään kokonaisarviointia, missä huomioidaan melulle altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat tekijät. Siltatyömaa kokonaisuutena aiheuttaa tilapäisen meluhaitan.

Sovelletut oikeus- ja muut ohjeet

Hallintolaki (434/2003) 34 ja 36 §
Terveydensuojelulaki (763/1994) 1, 26, 27 ja 56 §
Terveydensuojeluasetus (1280/1994) 15 ja 17 §
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015 3, 6, 8, 20 § 
Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Valvira.

Päätöksen perusteena olevat asiakirjat

Tarkastuskertomukset asunnontarkastuksilta
Kuulemiskirje
Taloyhtiön vastine kuulemiselle

Tiedoksianto

Päätös toimitetaan tiedoksi asianosaisille postitse.

Helsingin hallintosäännön II osan 2 luvun 10 §:n mukaan Helsingin kaupungin terveydensuojeluviranomaisena toimii kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto. Ympäristö- ja lupajaosto on siirtänyt edelleen toimivaltansa terveydensuojelulain 27 §:n mukaisissa päätöksissä ympäristöterveysyksikön päällikölle (Ympäristö- ja lupajaosto 25.09.2025 § 137).