Virkasuhteen täyttäminen, Kalasataman peruskoulu, lehtori, matematiikka, KASKO-01-482-26

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää hylätä ********** oikaisuvaatimuksen Kalasataman peruskoulun rehtorin 22.6.2026 tekemästä valintapäätöksestä, koska oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta viittaa perusteluinaan esittelijän esittämiin seikkoihin.

********** on tehnyt 6.7.2026 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneen oikaisuvaatimuksen Kalasataman peruskoulun rehtorin 22.6.2026 tekemästä valintapäätöksestä (3 §), jolla rehtori on ottanut matematiikan lehtorin määräaikaiseen virkasuhteeseen **********

Rehtori on antanut asiassa lausunnon.

Kuntalain 134 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 14 luvun 1 §:n 2 mom. 5 kohdan mukaan, ellei toisin ole määrätty toimialajohtaja ottaa palvelukseen toimialan viranhaltijat ja työntekijät. Toimialajohtajan henkilöstöasioiden delegointia koskevaan päätökseen (14.4.2025) perustuen opettajan ottamisesta virkasuhteeseen päättää rehtori.

Rekrytointiprosessi

Matematiikan lehtorin määräaikainen tehtävä on ollut julkisesti haettavana ajalla 25.5.-8.6.2026 Helsingin kaupungin sähköisessä rekrytointijärjestelmässä sekä muissa Helsingin kaupungin rekrytointikanavissa. Tehtävän ensimmäinen sijoituspaikka on Kalasataman peruskoulu. Viranhaltijan tehtävänä on matematiikan lehtorin tehtävät. Tehtävään kuuluu myös luokanvalvojan tehtävä.

Tehtävän kelpoisuusvaatimus määräytyy opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (1998/986) peruskoulun aineenopettajan kelpoisuuden 5 § mukaan. Määräaikaisissa tehtävissä kelpoisuusvaatimukset täyttävien hakijoiden puuttuessa myös vaadittavaa kelpoisuutta vailla olevat hakijat otetaan huomioon.

Rehtorin tekemän valintapäätöksen mukaan tehtävää haki hakuaikana 33 hakijaa, joista 20 hakijaa on ollut hakemuksen perusteella muodollisesti kelpoisia. Rehtorin valintapäätöksen mukaan henkilökohtaiseen haastatteluun kutsuttiin yhdeksän hakijaa.

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan päätös kumottavaksi. Oikaisuvaatimuksen mukaan virkasuhteen täytössä on tapahtunut jo valmistelussa virheitä ja vaatimusten kohteena oleva päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että häntä on syrjitty ja sorrettu virantäytössä ja että valinta rikkoo lakia. Lisäksi oikaisuvaatimuksen mukaan nimityspäätös on vastoin tarkoituksenmukaisuutta. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että päätös loukkaa häntä ja hänen oikeusturvaansa virkasuhteen hakijana.

Oikaisuvaatimuksen tekijän perustelut ilmenevät tarkemmin liitteenä olevasta oikaisuvaatimuksesta.

Lainsäädäntö

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus. Opettajan kelpoisuudesta säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa.

Taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetetulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhdessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin.

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 5 §:n mukaan sellaiseen virkasuhteeseen, joka on ollut julkisesti haettavana, voidaan ottaa vain henkilö, joka on hakenut sitä kirjallisesti ennen hakuajan päättymistä ja silloin täyttää kelpoisuusvaatimukset.

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998, jäljempänä myös kelpoisuusasetus) 5 §:ssä säädetään peruskoulun aineenopettajan kelpoisuudesta. Pykälän mukaan aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:

1) ylemmän korkeakoulututkinnon;

2) kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot; sekä

3) vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, kelpoisuuden tuottavat osaltaan kussakin opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa.

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 9 §:ssä säädetään kielitaitovaatimuksesta. Pykälän mukaan perusopetuksessa opettajalla tulee olla koulun opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.

Yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentin mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 8 §:n 1 momentin mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä tässä laissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan taikka tehtävään tai koulutukseen valitessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, jollei työnantajan menettely ole johtunut muusta hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta taikka jollei menettelyyn ole työn tai tehtävän laadusta johtuvaa painavaa ja hyväksyttävää syytä.

Asian arviointi

Virkaan valittu täyttää kelpoisuusasetuksessa mainitun muodollisen kelpoisuuden. Rehtorin päätöksen mukaan valittu erottui edukseen vuorovaikutustaidoiltaan, matematiikan opetuksesta ja ryhmänhallinnasta antamiensa konkreettisten esimerkkien kautta, pedagogisesta ajattelustaan ja yhteistyönäkemyksiltään. Valittu oli valmis ja motivoitunut vastuutehtäviin kuten luokanvalvojan tehtävään.

Oikaisuvaatimuksessa väitetään, että vaatimuksen tekijää on syrjitty virkasuhdetta täytettäessä. Syrjintäperustetta ei kuitenkaan tarkenneta. Oikaisuvaatimuksen tekijän toimittaman hakemuksen (liitteenä) mukaan hän täyttää kelpoisuusasetuksessa mainitun muodollisen kelpoisuuden. Hän on hakemuksensa perusteella työskennellyt aikuislukiossa sivutoimisena historian ja yhteiskuntaopin opettajana vuonna 2024 yhteensä noin kahden kuukauden ajan. Hänen muu opettajakokemuksensa lukio- tai perusopetuksesta on noin 30 vuoden takaa. Tehtävään valittu on toiminut matemaattisten aineiden opettajana ja opettajan sijaisena peruskoulussa sekä lukiossa. Valintaprosessin luonteeseen kuuluu, että hakijoista vain osa haastatellaan. Rehtorin lausunnon mukaan oikaisuvaatimuksen tekijää ei kutsuttu haastatteluun. Virantäytössä ei ole toimittu syrjivästi oikaisuvaatimuksen tekijää kohtaan.

Oikaisuvaatimuksessa ei tuoda tarkemmin esille, millä perusteilla oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo menettelyssä tapahtuneen virheitä tai päätöksen syntyneen virheellisessä järjestyksessä. Todettakoon, että tehtävä on ollut julkisesti haettavana, haastattelut on järjestetty asianmukaisesti ja päätöksen on tehnyt toimivaltainen viranhaltija. Samoin päätös on perustunut kokonaisharkintaan, jossa on otettu huomioon hakijan koulutus, työkokemus sekä rekrytointiprosessin aikana tehty arvio.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Rehtori on harkintansa mukaan voinut valita koulutuksen, työkokemuksen ja haastattelussa ilmenevien seikkojen kokonaisarvioinnin perusteella parhaiten tehtävään soveltuvaksi arvioimansa hakijan. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että rehtori olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä. Päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä, päätöksentekijä ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen.

Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että rehtori olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun, kuin mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä. Rehtorin päätös ei ole lainvastainen eikä se ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Tehtävään valittu on ollut ansioitunein ja sopivin tehtävään ja valinta on tarkoituksenmukainen.

Esittelijä esittää edellä lausuttuun, rehtorin päätökseen ja lausuntoon viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.