Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, Länsiratikat-hanke, Tukholmankatu-Fredrikinkatu, kaupunkiympäristön toimiala

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, alla esitetyn mukaisesti.

Päätöksessä hyväksytään myös ilmoituksen mukaiset muutokset päätöksiin 4.6.2021, 94 §, Päätös Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun Hiekkarannantien pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta ja 28.11.2025, 84 §, Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Etu-Töölössä Taivalsaaren alueella.

Ilmoitus       

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä   

Helsingin kaupunki

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu

PL 58213, 00099 Helsingin kaupunki

Y-tunnus 0201256-6

Yhteyshenkilö: Piia Häkkinen, piia.hakkinen@hel.fi

Puhdistettavan alueen tiedot

Alue sijaitsee Helsingin kaupunginosissa 15. (Meilahti), 18. (Laakso), 14. (Taka-Töölö), 13. (Etu-Töölö) ja 4. (Kamppi) usealla kiinteistöllä, jotka pääasiassa omistaa Helsingin kaupunki. Ilmoituksen mukaiset suunnittelualueen kiinteistöt ovat 91-432-1-26, 91-14-9901-100, 91-13-9903-105, 91-18-9901-100, 91-14-9903-101, 91-13-9903-100, 91-15-9901-100, 91-13-9901-100, 91-14-9909-100, 91-14-9903-102, 91-15-9901-0, 91-13-9909-100, 91-13-9901-0, 91-14-480-2, 91-14-509-10, 91-15-526-9, 91-4-9901-100, 91-4-9906-100, 91-15-520-19, 91-14-516-26,  91-14-9902-100 ja 91-15-520-2. Kiinteistöjen omistajat ja haltijat on esitetty ilmoituksen liitteessä.

Ilmoittaja on toimittanut hakemuksen täydennyksenä valtuutukset, joilla valtuutetaan Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu ilmoituksen hakijaksi myös kiinteistöjen 91-14-509-10 ja 91-15-526-9 alueilla.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 20.3.2026.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

Ilmoitusta on täydennetty kuudesti ajanjakson 15.-24.4.2026 aikana.

Aiemmat raportoidut tutkimukset ja pilaantuneen maaperän puhdistamiset

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty tiedot maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoitusalueen pituudeksi on esitetty noin kolme kilometriä ja pinta-alaksi yhteensä noin 17 hehtaaria. Ilmoitusalue on esitetty päätöksen liitteessä 1.

Ilmoituksen mukaan ensimmäinen raitiolinja Runeberginkadulla otettiin käyttöön vuonna 1924. Katualueiden linjaukset ovat ajan myötä muuttuneet alkuperäisistä. Ilmoitusalueen pohjoispäässä Tukholmankadun, Topeliuksenkadun ja Haartmaninkadun ympäröivät alueet ovat olleet ilmakuvien perusteella 1930-luvun alkupuolella osittain peltoa ja metsäaluetta, mutta Meilahden alueen kehittyminen muutti nopeasti aluetta. Alueen ensimmäinen sairaalarakennus (Naistenklinikka) valmistui vuonna 1934 ja alueen kehitys jatkuu edelleen. Etelämpänä Topeliuksenkadun ja Runeberginkadun varrella olevat rakennukset ovat pääosin peräisin 1900-luvun alkupuoliskolta. Meilahden aluetta ja paikoittaista täydennysrakentamista lukuun ottamatta ilmoitusalueen ympäristön rakennuskanta on pysynyt 1950-luvulta lähtien likimain nykypäivää vastaavana. Ilmoitusalue on ollut ja on edelleen pääosin liikennekäytössä olevaa katu- ja puistoaluetta.

Ilmoitusalueella on useita voimassa olevia asemakaavoja. Alueella on asuinkerrostalojen lisäksi mm. opetus- ja tutkimustoimintaa, sosiaali- ja terveydenhuoltoa palvelevaa toimintaa ja huoltoasematoimintaa.

Suunnitelmassa on esitetty, että Länsiratikat-hankkeessa rakennetaan uusi raitiotieyhteys Helsingin kantakaupungin ja Kannelmäen välille. Ratikkalinja tulee kulkemaan Mannerheimintietä ja edelleen Meilahden, Munkkiniemen, Haagan ja Lassilan kautta Kannelmäkeen. Projektissa rakennetaan noin kahdeksan kilometriä uutta raitiotietä ja peruskorjataan osa kantakaupungin raideosuudesta. Liikennöinti on tarkoitus aloittaa reitillä 2030-luvun alussa.

Pikaraitiotieverkon lisäksi hankkeessa on ilmoitettu uudistettavan kunnallistekniikkaa sekä rakennettavan uutta kaupunkiympäristöä. Hankelaajuuteen kuuluu uusien raitiotieosuuksien lisäksi mm. nykyisten osuuksien levennyksiä ja pysäkkimuutoksia sekä vaihteiden uusimista. Lisäksi alueelle rakennetaan uusia pysäköintijärjestelyjä. Uudet raitiotielinjat tulevat sijaitsemaan nykyisillä katualueilla.

Esitetyn mukaan rakentamisen vaatimat kaivut ulottuvat syvimmillään pääosin noin 2–3 metrin syvyydelle nykyisestä maanpinnasta vesihuoltoon liittyvien kaivantojen osalta. Pysäkkimuutosten ja uusien pysäköintijärjestelyjen edellyttämät kaivusyvyydet ulottuvat pääosin nykyisiin rakennekerroksiin.

Ilmoitusalue rajautuu pohjoisesta Mannerheimintien ja Topeliuksenkadun risteysalueeseen ja lännestä Tukholmankadun ja Jalavatien risteysalueen länsipuolelle. Alue jatkuu etelään päin Topeliuksenkadun ja Runeberginkadun linjauksella sekä näitä risteävien katujen tai niiden osien alueilla sekä Fredrikinkadun pohjoisosalla. Töölönkadun pohjoispäädyssä ja Ilmarinkadulla toteutetaan uusia pysäköintiratkaisuja, joiden alueet kuuluvat niin ikään ilmoitusalueeseen.

Aiempien päätösalueiden korvaavuudet

Ilmoituksessa on esitetty, että Länsiratikat-hankkeen ilmoitukseen välillä Tukholmankatu-Fredrikinkatu liitetään alueita aikaisemmista päätösalueista, ja korvataan näiltä osin käsittelyssä olevasta ilmoituksesta annettavalla päätöksellä.

Molemmat ilmoitukseen liitettävät alueet ovat Helsingin kaupungin omistuksessa ja hallinnassa.

Osa-alueiltaan korvattavat päätökset ovat:

Päätöksen 4.6.2021, 94 § osalta ilmoituksessa esitetään, että käsiteltävän Länsiratikat-hankkeen puhdistettava alue korvaa osan aiemmasta päätösalueesta Hiekkarannantien ja Eteläisen Hesperiankadun nimenvaihdosalueella. Ilmoitus- ja päätösalueiden rajaukset kyseisessä kohdassa on esitetty kuvassa 1.

Kuva 1. Päätöksen 4.6.2021, 94 § osalta käsiteltävässä ilmoituksessa korvattava alue. Kuvan vasemmalla puolella päätöksen 4.6.2021, 94 § rajaus punaisella pistekatkoviivalla ja oikealla puolella käsiteltävän ilmoituksen aluerajaus keltaisella yhtenäisellä viivalla. Alue, jossa aluerajausten päällekkäinen osa sijaitsee, on korostettu molemmissa kuvan puolissa vihreällä ympyrällä.

Päätöksen 28.11.2025, 84 §, osalta ilmoituksessa esitetään, että käsiteltävän Länsiratikat-hankkeen puhdistettava alue korvaa osan aiemmasta päätösalueesta Merikannontien läheisyydessä. Ilmoitus- ja päätösalueiden rajaukset kyseisessä kohdassa on esitetty kuvassa 2.

Kuva 2. Päätöksen 28.11.2025, 84 § osalta käsiteltävässä ilmoituksessa korvattava alue. Päätöksen 28.11.2025, 84 § rajaus on esitetty vihreällä katkoviivalla ja käsiteltävän ilmoituksen aluerajaus keltaisella yhtenäisellä viivalla. Ilmoituksessa esitetään alueiden päällekkäin menevä osa siirrettäväksi Länsiratikat-hankkeen välillä Tukholmankatu-Fredrikinkatu ilmoitusalueeseen.

Päätös 28.11.2025, 84 § on valituksenalainen ja käsittelyssä Vaasan hallinto-oikeudessa diaarinumerolla 23/2026. Perusteluina aluemuutokselle on ilmoittaja esittänyt, että Länsiratikat-projektin yhteydessä toteutetaan Munkkiniemenbaana (Khs 9.12.2024). Pyöräliikenteen baanayhteys kulkee Merikannontieltä Hietakannaksentielle. Baanan liikennejärjestelyjen toteuttaminen edellyttää hyväksytyn yleissuunnitelman mukaisesti Merikannontien eteläpään oikaisun toteuttamista, jotta autoliikenne saadaan pois Hietakannaksentieltä Hesperiankatujen välisellä osuudella. Nyt toteutettava alue on lisätty Länsiratikat hankkeen keskustan alueen ilmoitukseen pilaantuneen maan puhdistamisesta, että saadaan aikataulullisesti samaan aikaan toteutettavat alueet samaan päätökseen.

Maaperä, pohja- ja pintavesi

Puhdistamisesta tehdyn yleissuunnitelman mukaan maanpinnan taso alueella vaihtelee välillä noin +3,1…+20,9 (N2000). Alimmillaan maanpinnan taso on Hesperian esplanadin länsireunassa ja ylimmillään maanpinnan taso on ilmoitusalueen luoteisreunassa Tukholmankadun alueella. Helsingin karttapalvelun mukaan alueen maaperä koostuu pääosin täyttömaasta ja kalliosta.

Ilmoituksessa esitetään, ettei kohde sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä alueen pohjavettä hyödynnetä talousvesikäytössä. Lähin luokiteltu pohjavesialue (0109103 Santahamina) sijaitsee noin kuusi kilometriä kohteen kaakkoispuolella. Se on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi.

Ilmoitusalueella ja sen läheisyydessä sijaitsee toimitetun suunnitelman mukaan pohjaveden ja orsiveden pinnankorkeuden havaintopisteitä. Helsingin karttapalvelun perusteella pohjaveden pinnankorkeus (N2000) on vaihdellut ilmoitusalueen pohjoispäässä Haartmaninkadun eteläpuolisissa havaintopisteissä aikavälillä 17.9.2024-18.12.2025 välillä -9,74…+8,23. Havaintopisteiden väliset erot pohjaveden pinnankorkeuksissa ovat suuria, mikä voi johtua kallio- ja maapohjaveden tasoeroista. Ilmoitusalueen itäpuolella Mannerheimintien alueella pohjaveden pinnankorkeudet ovat vaihdelleet tasolla +2,02…+3,72 vuosien 1980-2025 aikana tehtyjen mittausten aikana. Etelämpänä Runeberginkadun varrella, Mika Waltarin puistossa sijaitsevassa havaintopisteessä pohjaveden pinta on ollut vuosien 2016-2026 aikana tasolla +7,16…+8,65.

Ilmoitusaluetta lähimpien pintavesien kerrotaan olevan Taivallahti, Lapinlahti sekä Töölönlahti. Ilmoitusalue sijoittuu Pohjoisen Hesperiankadun länsipäässä Taivallahden rantaan. Töölönlahti sijaitsee noin 500 metriä ilmoitusalueen itäpuolella ja Lapinlahti noin 400 metriä ilmoitusalueen lounaispuolella.

Haitta-ainetutkimukset

Kynnysarvopitoisuuksien todetaan ylittyneen 67 näytteessä eri syvyyksillä mm. PAH-yhdisteiden ja PAH-summapitoisuuden, metallien (lyijy, kromi, kupari, arseeni, antimoni, elohopea) bentseenin ja tetrakloorieteenin osalta.

Tehtyjen tutkimusten mukaan Hesperian, Töölön kirjaston ja Runebergin eteläosan pohjatutkimusalueella havaittiin pieniä määriä tiili- ja rakennusjätettä. Siirrettäväksi suunniteltujen puiden alueiden pintamaista ei todettu alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia.

Ilmoituksen mukaan happamien sulfaattimaiden esiintymistä on tutkittu ilmoitusalueella kolmesta tutkimuspisteessä, yksi Topeliuksenkadun ja Tukholmankadun risteysalueelta, ja kaksi pistettä Hesperian esplanadin alueelta. Hesperian esplanadin alueelta otetuissa näytteissä todettiin potentiaalisia happamia sulfaattimaita esiintyvän 3-5 metrin syvyydessä. 

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvio

Riskinarvioinnin tarkoituksena on ollut selvittää ilmoitusalueella olevan pilaantuneen maan aiheuttamia terveydellisiä ja ekologisia riskejä. Tarkastelun lähtökohtana on alueen nykyinen ja tuleva käyttö katualueena. Lisäksi on huomioitu, että alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä alueen pohjavettä käytetä talousvetenä. Alueella ei myöskään viljellä ravintokasveja. Riskinarviossa on huomioitu maaperätutkimuksissa todetut haitta-ainepitoisuudet ja tunnistettu mahdolliset kulkeutumis- ja altistusreitit, joita on kuvattu käsitteellisen mallin kautta.

Tutkimuksista esitetyn perusteella maaperässä todettu pilaantuneisuus sijaitsee katualueilla 0–2 metrin syvyydessä maanpinnasta ja Pohjoisen Hesperian kadun viheralueella 0,5–3 metrin syvyydellä maanpinnasta. Nykyisellä käytöllä haitta-aineista ei aiheudu terveysriskiä pölyämisen tai maansyömisen kautta. Mahdollinen altistuminen muodostuu maankaivutöiden yhteydessä, joka voi aiheuttaa pölyämistä ja haihtumista. Maaperän eliöt voivat altistua haitta-aineille maansyönnin ja kosketuksen kautta. Haitta-aineet voivat kulkeutua vajoveteen liukenemisen kautta muualle.

Riskinarviossa on tarkasteltu tutkimuksissa todettujen kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden vaikutuksia ympäristölle ja terveydelle. Maaperässä todetut raskasmetallit ovat käytännössä kulkeutumattomia. Helsinki kuuluu arseeniprovinssiin, jolloin arseenia voi esiintyä maaperässä luontaisesti. PAH-yhdisteet ovat naftaleenia lukuun ottamatta niukkaliukoisia ja kulkeutuvat heikosti. Naftaleeni on liukeneva, haihtuva ja hieman kulkeutuva. Öljyhiilivetyjen kevyet jakeet voivat kulkeutua, kun taas raskaat jakeet ovat hyvin niukkaliukoisia ja heikosti kulkeutuvia. Haihtuvat yhdisteet kuten bentseeni ja tetrakloorieteeni ovat liukenevia, erittäin haihtuvia ja kulkeutuvia.

Kohdekohtaisessa riskinarviossa on arvioitu todettujen haitta-aineiden kulkeutumisriskiä. Ilmoitusalue on pääasiassa asfaltoitu. Alueella sijaitsee muutamia puistoalueita, jolloin suotautumista maaperään voi tapahtua. Todetut haitta-aineet ovat pääasiassa kulkeutumattomia ja pilaantuneisuus on laajuudeltaan pientä. Haitta-aineiden kulkeutumisriskiä ei siten arvioida merkittäväksi.

Taulukko 1. Ilmoituksessa esitetty ilmoitusalueella todettujen maksimipitoisuuksien ja terveysperusteisten viitearvojen vertailu.

Viitearvovertailun perusteella esitetään, etteivät terveysperusteiset viitearvot ylity mukana olleiden haitta-aineiden osalta. Öljyhiilivedyille ei ole suoraan asetettu vastaavia viitearvoja. Vaikka viitearvoja ei ole, ne sisältävät terveydelle haitallisia aineita.

Kävely- ja liikenneväylistä todetaan niiden olevan asfaltoituja alueita ja esitetään, että tämän perusteella suora kosketus ja altistuminen pölyämisen kautta on estetty. Haitta-aineita saattaa haihtua ulkoilmaan asfaltoinnin läpi. Pohjoisen Hesperiankadun viheralueella todettu pilaantuneisuus sijaitsee alimmillaan 0,5 metrin syvyydessä, jolloin suora kosketus ja altistuminen pölyämisen kautta on estetty. Alueilla ei oleskella jatkuvasti.

Suunnitelmassa on arvioitu, että nykyisellä käytöllä ei muodostu terveysperusteista riskiä. Riskejä muodostuu rakentamisen aikana, jolloin haitta-aineille voi altistua pölyämisen, suoran kosketuksen, tahattoman maan syönnin ja haihtumisen kautta.

Riskinarvion mukaan, vaikka maaperään jäisi tutkimuksissa todettuja haitta-aineita puhdistuksen jälkeen, alue säilyy nykyisellä käytöllään, jolloin terveysperusteista riskiä ei jatkossakaan muodostu.

Taulukko 2. Ilmoituksessa esitetty ilmoitusalueella todettujen maksimipitoisuuksien ja ekologisten viitearvojen vertailu.

Ekologisten viitearvojen todetaan ylittyvän kuparin, kromin, antraseenin, bentso(a)antraseenin, bentso(a)pyreenin ja fenantreenin osalta. Öljyhiilivedyille ei ole suoraan asetettu vastaavia viitearvoja. Alueella on todettu pistemäisesti öljyhiilivetyjen raskaita jakeita, jotka ovat heikosti kulkeutuvia ja niukkaliukoisia.

Riskinarvion mukaan maaperäeliöstön altistuminen haitta-aineille on mahdollista. On kuitenkin todennäköistä, että maaperäeliöstö on jossain määrin sopeutunut haitta-aineisiin, sillä todettu pilaantuneisuus on vanhaa. Viitearvon ylittävät pitoisuudet on todettu asfaltoidulla katualueilla, joissa ei ole merkittäviä ekologisia arvoja. Riskinarvion mukaan kohteessa ei arvioida olevan ekologisia riskejä.

Riskinarviossa on tehty epävarmuustarkastelu, jonka mukaan alue on vilkkaasti liikennöity ja sisältää paljon kunnallistekniikkaa, jolloin tutkimuspisteitä on sijoitettu vain paikallisesti. Vaikka pilaantuneisuus vaikuttaa pistemäiseltä, alueen tutkimattomat kohdat tuovat epävarmuutta pilaantuneisuuden laajuuteen. On myös mahdollista, että maanäytteisiin on kairauksien yhteydessä päätynyt asfaltin muruja, joka nostaa näytteiden öljyhiilivetypitoisuuksia.

Suunnitelmassa esitetään, ettei ilmoitusalueella todettujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella, nykyinen maankäyttö huomioiden, ole riskiperusteista puhdistustarvetta. Tutkimustulosten perusteella ilmoitusalueen maaperä on kuitenkin paikoin pilaantunut (pitoisuudet yli alemman ohjearvon). Puhdistustarve alueella syntyy rakentamisen vaatimista kaivutöistä pilaantuneeksi todetuilla alueilla.

Puhdistustavoitteet

Puhdistustavoitteeksi esitetään, että alueelta poistetaan pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Mikäli alueella Todetaan kaivutöiden aikana muuta pilaantuneisuutta, arvioidaan niiden osalta pilaantuneisuus ja puhdistustarve tarkennetulla riskinarviolla.

Putket, kaapelit ja muut vastaavat kunnallistekniset rakenteet esitetään asennettavaksi siten, että niitä ympäröi riittävä kerros maa-ainesta, jossa pitoisuudet alittavat kynnysarvot.

Arvio pilaantuneen maa-aineksen määrästä

Ilmoituksen mukaiset alueelta kaivettavien kynnysarvomaiden ja pilaantuneiden maiden massa-arviot on eritelty taulukossa 3.

Taulukko 3. Ilmoituksessa esitetyt massamääräarviot.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Suunnitelman mukaan puhdistus toteutetaan massanvaihdon periaatteella alueen rakentamisen edellyttämien kaivutöiden yhteydessä. Haitta-aineita sisältävä maa-aines poistetaan rakentamisen vaatimassa laajuudessa puhdistamiselle esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. Ulkopuolisten pääsy pilaantuneen maaperän puhdistustyömaa-alueille estetään aitaamalla puhdistettava alue. Aitaan kiinnitetään pilaantuneen maan puhdistamisesta varoittavia kylttejä.

Kaivu esitetään tehtävän lähtökohtaisesti kuivakaivuna luiskatuista avokaivannoista. Pilaantuneet maat kaivetaan ns. lajittelevana kaivuna. Massat lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden ja maalajin mukaan. Kaivun aikana erotellaan suuret kivet ja mahdolliset selvät jätekerrokset. Pilaantumattomat ja eri tavoin pilaantuneet maat/jätteet pidetään erillään kaivun ja välivarastoinnin aikana. Maiden luokittelu tehdään ennen kaivutöitä ja/tai kaivun yhteydessä tehtyjen tutkimusten perusteella. Maiden luokittelusta vastaa kohteen ympäristötekninen valvoja.

Suunnitelman mukaan pilaantuneet maa-ainekset kaivetaan joko suoraan autoihin poiskuljetettavaksi tai välivarastoidaan ilmoitusalueelle mahdollisia jatkotutkimuksia varten ennen kuljetusta loppusijoitukseen.

Ilmoituksessa todetaan, että lähtökohtaisesti pilaantuneita kaivumaita ei varastoida alueella vaan ne lastataan suoraan kuorma-autoihin. Ilmoitusalueella voidaan kuitenkin tilapäisesti välivarastoida pilaantuneita maa-aineksia massojen lajittelun ja/tai laboratoriotutkimusten ajaksi. Välivarastointi tehdään ilmoitusalueella. Välivarastoitavien kaivumaiden haju- ja pölyämishaittojen sekä haitta ainepitoisten suotovesien ehkäisemiseksi välivarastokasat peitetään tarvittaessa. Kaivumaiden välivarastointitoiminta sijoitetaan sellaiseen kohtaan ja toteutetaan siten, että välivarastoinnista ei aiheudu pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista.

Kaivetut pilaantuneet maat ja jätteet, jotka eivät kelpaa hyödyntämiseen, esitetään toimitettavan ulkopuolisiin käsittely- tai loppusijoituspaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisiä aineksia. Suunnitelmassa todetaan, että pilaantuneiden maiden ja jätteiden kuormat peitetään ulkopuolisiin käsittelypaikkoihin tapahtuvan kuljetuksen ajaksi. Jätelain (646/2011) 121 § mukaan pilaantuneen maan kuormille laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat ja kuormat punnitaan vastaanottopaikoissa. Siirtoasiakirjoina käytetään lähtökohtaisesti sähköisiä siirtoasiakirjoja, jolloin toteutuneet kuljetus- ja määrätiedot siirtyvät automaattisesti SIIRTO-rekisteriin.

Ilmoituksessa on esitetty, että suunnittelussa pyritään ottamaan huomioon happamien sulfaattimaiden esiintyminen. Potentiaalisesti happamien sulfaattimaiden kaivuita pyritään mahdollisuuksien mukaan välttämään, mutta kaivuita on suunniteltu tehtävän vähintään 2-3 metrin syvyyteen. Kaivuihin tulevat maat toimitetaan paikkaan, jolla on luvat vastaanottaa kyseisiä maita. 

Puhdistus esitetään lopetettavaksi, kun suunnittelualueella saavutetaan rakentamisen vuoksi tehtävä kaivu, kynnysarvopitoisuudet ylittävien kaivumaiden hyötykäyttö on tehty ja mahdolliset huomio- ja eristysrakenteet on asennettu ja dokumentoitu.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Ilmoituksen mukaan kaivantojen täytöissä voidaan hyödyntää ilmoitusalueelta kaivettuja pilaantumattomia (haitta-ainepitoisuudet alle alempien ohjearvojen) maa-aineksia, jotka ovat geoteknisesti käyttötarkoitukseensa sopivia. Maa-ainekset voivat sisältää pieniä määriä (< 2 %) mineraalisia rakennusjätejakeita (betoni, tiili).

Hyödyntäminen esitetään toteutettavan seuraavin periaattein:

Kynnysarvot ylittäviä maa-aineksia kerrotaan hyödynnettävän vain sellaisissa kohdissa, joissa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Kynnysarvot ylittävien maa-ainesten hyödyntäminen dokumentoidaan (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta) ja raportoidaan puhdistamisesta tehtävässä loppuraportissa.

Veden tutkiminen ja käsittely

Ilmoituksen mukaan pilaantuneiden maa-alueen kaivantoihin voi kertyä työn aikana vettä kaivua haittaavia määriä. Pilaantuneiden alueiden kaivantovedet tutkitaan ja johdetaan jätevesiviemäriin tai vaihtoehtoisesti vedet kuljetetaan luvanvaraiseen käsittelyyn esim. imuautolla. Pilaantuneiden kaivantovesien tutkiminen ja viemäriin johtaminen tehdään kohteeseen Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymältä (HSY) haettavan viemäröintiluvan ehtojen mukaisesti. 

Suunnitelmassa todetaan, että pois johdettavat kaivantovedet käsitellään aina vähintään kiintoaineksen erotuksella. Jos vesi ei täytä viemäröitävän veden laatuvaatimuksia, vedet käsitellään lisäksi ennen johtamista esimerkiksi öljynerottimella, aktiivihiilisuodatuksella tai muulla soveltuvalla käsittelymenetelmällä.

Lisäksi esitetään, että pilaantuneen maan kaivannoista pois johdettavan veden laadunvalvontanäytteet otetaan käsitellystä vedestä. Näytteet otetaan kerran viikossa pumppauksen aikana. Vesinäytteistä analysoidaan lähtökohtaisesti ne haitta-aineet, joita alueen maaperästä on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina.

Vesinäytteistä todetaan analysoitavan laboratoriossa vähintään:

Vesiä viemäröitäessä vesinäytteistä esitetään tutkittavaksi lisäksi viemäröintiluvassa edellytettävät muut mahdolliset vedenlaadun parametrit ja haitta-aineet.

Ilmoituksen mukaan pilaantumattomien alueiden työmaavedet tullaan käsittelemään ja johtamaan pääkaupunkiseudun työmaavesiohjeen ja siinä edellytetyn erillisen työmaavesien hallintasuunnitelman mukaisesti.

Suunnitelmassa esitetään, että koska alueella on todettu potentiaalisesti hapanta sulfaattimaata, alueella on tarpeen varautua happamien vesien neutralointiin sekä veden pH-arvon seurantaan. Vesienhallintatoimenpiteet on esitetty työmaaveden hallintasuunnitelmassa.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Ilmoitusalueella todetaan olevan osa-alueita, joissa ei ole vielä tehty hankkeeseen liittyviä pohjatutkimuksia ja maaperän haitta ainetutkimuksia. Näillä alueilla tieto maaperän haitta-ainepitoisuuksista tarkentuu hankkeen edetessä.

Suunnitelman mukaan pilaantuneiden maiden puhdistukseen perehtynyt ympäristötekninen valvoja ohjaa ja valvoo puhdistusta. Ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivua ja toteuttaa tarvittavat mittaukset.

Pilaantuneisuusrajauksia ilmoitetaan tarkennettavan työn aikana kaivannon seinämistä ja pohjista sekä kasoille läjitetyistä kaivumaista aistinvaraisten havaintojen, kenttämittausten ja laboratorioanalyysien avulla. Mikäli kaivutöiden aikana alueella havaitaan aiemmista havainnoista poikkeavaa jätettä tai poikkeavaan pilaantuneisuuteen viittaavaa, todetaan materiaalin laatu selvitettävän laboratorioanalyysien avulla.

Pilaantuneiden alueiden laajuuden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkistamiseksi esitetään otetavaksi seurantanäytteitä. Näytteitä otetaan siten, että tutkimusvaiheessa otetut näytteet mukaan lukien näytteiden määrä on vähintään 1 näyte/300 m³ kaivettavaa maa-ainesta. Laboratoriossa näytteistä analysoidaan vähintään kyseisellä alueella maaperätutkimuksissa todetut kynnysarvon ylittävät haitta-aineet. Jos työn aikana kaivumaissa todetaan viitteitä muista haitta-aineista tai poikkeavasta jätteestä, analysoidaan myös ko. haitta-aineet ja selvitetään materiaalin laatu.

Puhdistustavoitteiden saavuttaminen ilmoitetaan todennettavan pilaantuneiden maa-alueiden (haitta-ainepitoisuudet yli alemman ohjearvon) kaivantojen seinämistä ja pohjista alla esitetyllä tiheydellä otettavilla jäännöspitoisuusnäytteillä:

Suunnitelman mukaan, mikäli kaivannon seinämästä on erotettavissa eri maalajeja tai eriasteista pilaantuneisuutta, otetaan jäännöspitoisuusnäytteet kerroksittain. Kallioon rajoittuvilta kaivualueilta ei oteta jäännöspitoisuusnäytteitä.

Näytteistä esitetään analysoitavan ko. alueella todettujen kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. Mikäli aistinvaraisesti arvioiden on syytä epäillä muuta pilaantuneisuutta, tutkitaan myös ko. haitta aineiden pitoisuudet. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

Ilmoituksessa todetaan, että ilmoitusalueelle tai sen rajalle jäävä pilaantuneeksi luokiteltava maa-aines (alemmat ohjearvotasot ylittävät pitoisuudet) merkitään huomiorakenteella, jonka tarkoituksena on havainnoida haitta-ainepitoisen ja pilaantumattoman maa-aineksen rajapinta. Huomiorakenteena käytetään esimerkiksi kirkkaanväristä huomioverkkoa.

Eristysrakenne esitetään toteutettavan, mikäli pilaantuneisuus jatkuu alueen ulkopuolelle ja/tai se on kaivuteknisesti mahdotonta poistaa sekä on riski, että pilaantuneisuus voi kulkeutua takaisin jo puhdistetuille alueille. Rakenne suunnitellaan aina erikseen tapauskohtaisesti.

Suunnitelman perusteella asennettujen huomio- ja eristysrakenteiden sijainnit mitataan ja ne esitetään puhdistamisesta tehtävässä loppuraportissa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Haitta-aineiden kulkeutumista ympäristöön esitetään estettävän tarvittaessa seuraavin toimenpitein:

Ilmoituksen mukaan hajuhaittoja estetään tarvittaessa seuraavin toimenpitein:

Toiminta poikkeuksellisissa tilanteissa

Suunnitelmassa kerrotaan, että pilaantuneen maa-alueen puhdistamisen aikana saattaa ilmetä odottamattomia tilanteita. Lieviä työtapaturmia varten työmaalle varataan ensiapuvälineet. Työmaalle laitetaan näkyville yleiset hälytysnumerot. Taulukossa 4 on esitetty työn aikana mahdollisesti ilmeneviä poikkeavia tilanteita sekä toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi.

Taulukko 4. Ilmoituksessa esitettyjä mahdollisia työn aikaisia odottamattomia tilanteita ja toimenpiteitä niiden osalta.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Ilmoituksen mukaan puhdistustyön aloituksesta ilmoitetaan kirjallisesti Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille. Aloitusilmoituksessa esitetään puhdistuksen vastuuhenkilöt ja ympäristötekniset valvojat.

Puhdistamisen toteuttamisesta todetaan pidettävän työmaalla kirjaa, johon kirjataan mm. tiedot näytteenotoista sekä poistetuista pilaantuneista massoista, pitoisuuksista, jätteistä ja niiden sijoituspaikoista. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla.

Puhdistustöiden päätyttyä esitetään laadittavan loppuraportti, jossa esitetään seuraavat asiat:

Suunnitelman mukaan loppuraportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen valmistumisesta.

Jälkiseuranta

Ilmoituksessa ei ole arvioitu jälkiseurannan tarvetta eikä esitetty suunnitelmaa jälkiseurannasta.

Puhdistustyön ajankohta

Ilmoituksessa esitetyn alustavan arvion mukaan maanrakennustöiden ja pilaantuneen maaperän puhdistustyön aloitusajankohta on toukokuussa 2026. Rakennustyöt jatkuvat arviolta vuoteen 2030.

Ilmoituksen käsittely     

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoittaja on toimittanut hakemuksen täydennyksenä valtuutukset, joilla valtuutetaan Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu ilmoituksen hakijaksi myös kiinteistöjen 91-14-509-10 ja 91-15-526-9 alueilla.

Ratkaisu                        

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Länsiratikat-hankkeessa välillä Tukholmankatu-Fredrikinkatu, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Kaivualueilta on poistettava haitta-ainepitoiset maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa, sekä ilmoituksessa esitettyjen puhdistustavoitteiden mukaisesti, kuitenkin huomioiden hyötykäyttöä koskevat määräykset. (VNA 214/2007 2,3,4 §, YSL 135 §)

2. Ilmoitusalueen ylimpään 0,5 metrin maakerrokseen ei saa jäädä maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot, ellei aluetta ole päällystetty tiiviillä rakennekerroksella. (VNa (214/2007) 2, 3, 4 §, YSL 135 §) 

3. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai haitta-aineille ei voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNa 214/2007 2, 3, 4, 5 §)

4. Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JL  5, 12, 13 §)

5. Alueelta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen käytössä. (YSL 135 §, Naapuruussuhdelaki (26/1920) 17 §)

6. Ilmoitusalueelle mahdollisesti tehtäviltä istutusalueilta, puiden istutusalueet ja nurmialueet mukaan lukien, on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot tai arseenin osalta sen alueellisen luontaisen taustapitoisuuden, ja mahdollinen jätetäyttö riittävän syvältä, jotta istutus- ja muiden hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia tai jätteitä sisältäviä maa-aineksia. (JL 5, 13 §, VNa (214/2007) 2, 3, 4, 5 §) 

7. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän tai laajemmalla alueella, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNa 214/2007 2, 3, 4 §, YSL 135 §)

8. Mikäli alueella todetaan maa-aineksia, jotka sisältävät POP- yhdisteitä vähintään VNa 214/2007 mukaisten kynnysarvojen tai EU:n POP-asetuksessa esitetyn alemman pitoisuusrajan ylittäviä pitoisuuksia ja kyseisiä maa-aineksia ei ole rakentamisen vuoksi tarpeen poistaa, on tilanteesta esitettävä riskinarvion sisältävä selvitys. (EU) 2019/1021)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta                    

9. Puhdistustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa puhdistustyön valvonnasta ja jolla on tarvittava asiantuntemus ja kokemus pilaantuneen maaperän puhdistukseen ja puhdistustöiden valvontaan. (YSL 6, 8 §)

10. Puhdistettavalta alueelta on otettava seurantanäytteitä maaperän haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Lisäksi ennen maanrakentamistöiden aloittamista tulee maaperän haitta-ainepitoisuudet tutkia riittävästi koko ilmoitusalueella. Maanäytteistä on määritettävä laboratoriossa vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita on todettu alueen aiemmissa tutkimuksissa VNa 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina sekä ne haitta-aineet, joita aistinvaraisesti arvioiden on syytä epäillä. (YSL 6 §, VNa 214/2007 2 §) 

11. Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet edustavasti siten, että ne voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maa-aineksia. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNa 214/2007 5 §, YSL 6 ja 209 §)

12. Kohteen alueilla, joilla on todettu aiemmin maaperässä asbestia, on ennen kaivutöiden aloittamista otettava näytteitä, joista on selvitettävä luotettavalla tavalla asbestin esiintyminen. Kohteen muilla alueilla asbestin esiintyminen on määritettävä selkeästi rakennusjätepitoisesta maa-aineksesta ennen kaivutöiden jatkamista kyseisellä alueella. (JL 12, 13 §, YSL 6, 16, 17 §)

13. Mikäli kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

Puhdistustyön lopputuloksen toteaminen

14. Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on otettava jäännöspitoisuusnäytteitä ilmoituksessa esitetysti. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa vähintään jokaisella kaivualueella tutkimuksissa todettujen pitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet sekä asbestin esiintyminen, jos sitä on kaivualueella todettu. (YSL 6 §)

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen, eristäminen ja dokumentointi

15. Jos puhdistetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Huomiorakenne tulee asentaa myös hyödynnettävien haitta-ainepitoisuudeltaan alemmat ohjearvot ylittävien maa-ainesten alle. Ilmoituksesta poikkeavista eristys- ja huomiorakenteista on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi suunnitelma 2 viikkoa ennen kyseisten rakenteiden asentamista. (JL 12, YSL 7, 16 §)

16. Asennetut huomio- ja eristysrakenteet tulee dokumentoida puhdistuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

17. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus mahdollinen esikäsittely, välivarastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Puhdistustyön aikana on huolehdittava, ettei puhdistamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Kuljetus ja kuormaus on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kuljetettaessa kosteita ja valuvia maamassoja tulee kuljetuskaluston olla riittävän tiiviitä, jottei kuljetuksissa pääse valumaan haitallisia aineita ympäristöön. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)

18. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5, 17 §)

19. Jätejakeita ei tule seuloa puhdistamisalueella. Karkeaa erottelua, kuten välppäämällä tehtyä jätejakeiden erottelua voidaan tehdä. Asbestipitoista maa-ainesta tai jätejakeita ei saa seuloa tai välpätä. (JL 13 §, YSL 27 §) 

20. Poistettavat pilaantuneet ja/tai haitta-ainepitoiset sekä jätteensekaiset maa-ainekset on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti luvanvaraiseen vastaanottopaikaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi. (JL 8, 13, 29 §)

21. Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 a §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §) 

22. Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain Lupa- ja valvontaviraston ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

23. Työmaa on järjestettävä niin, että pinta/hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen kuin vedet johdetaan pois. Päätösalueen kaivantovesistä on analysoitava vähintään maaperätutkimuksissa ja orsi- tai pohjavedessä todetut haitta-aineet. (YSL 155 §).

24. Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §).

25. Kaivantoveden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §, YSa 41 §)

Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi alueella

26. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Happamia sulfaattimaita saa välivarastoida korkeintaan yhden viikon. Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maa-ainesten välivarastointia sekä on vältettävä. Varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden.   Välivarastointi ei saa muutenkaan aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (YSL 7 §, JL 13 §)

27. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Jos haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. (JL 13, 16 §) 

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

28. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Puhdistusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää puhdistusalueella hyödyksi pääosin ilmoituksessa esitetyn mukaisesti sekä noudattaen seuraavia hyötykäyttöä koskevia määräyksiä. (YSL 136 §)

29. Selvästi haitta-aineelta haisevia maa-aineksia sekä kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia haitta-aineita, POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. Lisäksi halogenoituja alifaattisia hiilivetyjä sisältäviä maa-aineksia ei saa hyödyntää alueella. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

30. Maa-ainesten hyödyntämisessä on otettava huomioon YSL 16 § mukainen maaperän pilaamiskielto eikä hyötykäytettävästä maa-aineksesta saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Kynnysarvomaita saa käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros (kuten tiivis asfaltti). Hyödynnettävät maa-ainekset saavat sisältää enintään 2 % mineraalisia rakennusjätejakeita. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

31. Happamia tai potentiaalisesti happamia sulfaattimaita ei saa hyödyntää ilman ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle erikseen toimitettavaa suunnitelmaa ja selvitystä toimenpiteistä vesistön pilaantumisen vaaran estämiseksi. (YSL 27, 172 §)

32. Maa-ainesten hyödyntämistä koskevat toimenpiteet tulee raportoida puhdistuksen loppuraportin yhteydessä. Hyödyntämispaikat tulee esittää myös kartalla. (YSL 172 §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

33. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta puhdistamisesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)

34. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Tiedottaminen ja raportointi

35. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli puhdistaminen tehdään useassa osassa, jokaisesta puhdistamisvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi puhdistamisen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja puhdistamisen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Puhdistamisesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

36. Varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

37. Kiinteistöjä 91-14-509-10 ja 91-15-526-9  tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä edellä mainittuihin kiinteistöihin kohdistuvien työvaiheiden osalta. JL 13 §)

38. Puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti karttaliitteineen pääasiassa esitetyn mukaisesti. Loppuraportissa tulee myös esittää yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajille kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1–8)

Maaperän puhdistaminen on tarpeen, sillä alue kuuluu Länsiratikat-hankkeeseen, jossa rakennetaan uutta raitiotieyhteyttä Helsingin kantakaupungin ja Kannelmäen välille. Ilmoituksen käsittämä alue ulottuu Tukholmankadulta Runeberginkadun kautta Fredrikinkadulle. Ilmoitusalueella tehdyissä maaperän pilaantuneisuustutkimuksissa todettiin pistemäisesti haitta-ainepitoisuuksia, jotka ylittävät enimmillään ylemmän ohjearvotason.

Ympäristöhallinnon ohjeen (6/2014) mukainen suositus kestävän kunnostuksen tavoitteeksi on, että pintamaan (noin 0,5–1 metriä) edustavat haitta-ainepitoisuudet uudisrakennuskohteissa alittavat asuintonttien ja lasten leikkipaikkojen kohdalla kynnysarvon tai alueellisen taustapitoisuuden ja muualla vähintään alemman ohjearvon. Suositus ei koske suoraan asfaltoituja piha-alueita ja niitä epäorgaanisia haitta-aineita, joilla maaperän terveysperusteiset viitearvot ovat selvästi alempaa ohjearvoa suurempia.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille. Vesijohtoverkoston materiaaleissa on tarpeen ottaa huomioon alueella todetut haitta-aineet, jotta haitta-aineiden kulkeutumista talousveteen ei pääse tapahtumaan. Lisäksi haitta-aineet voivat vaikuttaa esimerkiksi materiaalien kestävyyteen.

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa.

Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla ja pilaantuneiden maa-ainesten poistamisella juurien läheisyydestä estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä.

Kohdekohtaisen riskinarvion perusteella ilmoitusalueella ei ole todettujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella ja nykyinen maankäyttö huomioiden riskiperusteista puhdistustarvetta. Puhdistustarve alueella syntyy rakentamisen vaatimista kaivutöistä pilaantuneeksi todetuilla alueilla. Ilmoituksessa on esitetty puhdistustavoitteeksi, että alueelta poistetaan pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Mikäli alueelta todetaan kaivutöiden aikana muuta pilaantuneisuutta, arvioidaan niiden osalta pilaantuneisuus ja puhdistustarve tarkennetulla riskinarviolla. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on hyväksynyt esitetyt puhdistustavoitteet.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän, laajemmalla alueella tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta.

Alueelle on annettu määräys POP-yhdisteistä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksessa jätteille on asetettu kaksi pitoisuusrajaa. Jätteet, jotka sisältävät POP-yhdisteitä vähintään alemman pitoisuusrajan verran, on käsiteltävä asetuksessa säädetyillä menetelmillä. Ylemmän pitoisuusrajan ylittyminen tuo mukanaan jätteen käsittelyä koskevia lisärajoituksia. Polyklooratuille dibentsodioksiineille ja -furaaneille (PCDD/PCDF) ja dioksiinien kaltaisille PCB-yhdisteille (dl-PCB:t) alempi jätteen käsittelyä ohjaava pitoisuusraja on 5 μg/kg. POP-asetus ei suoraan koske pilaantunutta maaperää, mutta sekä asetuksen, että ympäristöhallinnon ohjeen (6/2014) mukaan PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Tämän vuoksi em. Haitta-aineiden osalta tarkempi riskinarvio on tarpeen.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 9–13)

Ympäristönsuojelulain mukaan lain edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Myös lain 6 §:n mukainen selvilläolovelvollisuus edellyttää, että toimijalla on riittävä osaaminen tunnistaa ja ehkäistä pilaantumisen riskit.    

Maaperän riittävän tarkalla ja luotettavalla tutkimisella pilaantunut maa voidaan tunnistaa, rajata ja puhdistaa päätöksen mukaisesti. Poistettavan maa-aineksen riittävällä tutkimisella varmistutaan siitä, että maa-aineksen kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet tunnetaan niin, että maa voidaan toimittaa oikeaan vastaanotto- tai hyödyntämispaikkaan. Jäännöspitoisuusnäytteillä osoitetaan puhdistustavoitteiden saavuttaminen.

Ilmoituksen mukaan ilmoitusalueella on osa-alueita, joissa ei ole vielä tehty hankkeeseen liittyviä pohjatutkimuksia ja maaperän haitta-ainetutkimuksia. Näillä alueilla tieto maaperän haitta-ainepitoisuuksista
tarkentuu hankkeen edetessä.  Maaperätutkimukset ennen maanrakentamistöiden aloittamista kyseisillä alueilla ovat tarpeen, jotta maaperän tila saadaan todennettua näytteenotolla ennen kaivutöitä.

Asbestia on käytetty rakentamisessa 1920-luvulta lähtien vuoden 1993 loppuun, jolloin sen käyttö pääasiassa kiellettiin. Asbestipurun sääntely astui voimaan 1.4.1995. Rakennusjätteessä saattaa esiintyä asbestia, jos se on peräisin vuosien 1920-1994 välillä rakennetusta tai ennen 1.4.1995 puretusta kohteesta. Maa-aineksen seassa esiintyvän asbestin tunnistaminen on tärkeää, koska hienojakoinen asbestikuitu aiheuttaa terveysvaaran, mikäli kuituja pääsee ilmaan hengitettävässä muodossa esimerkiksi kaivutöiden yhteydessä. Kohteessa on Taivalsaaren alueella ollut betonitehdas ja tällä alueella on aiemmissa tutkimuksissa ja puhdistustöissä todettu asbestia maaperässä. Purku- ja maantäyttötöiden seurauksena, tai ajan kuluessa pehmenneet ja pulveroituneet asbestipitoiset materiaalit voi olla vaikea erottaa sekalaisen täyttömaan seasta silmämääräisesti. Maaperässä esiintyvät yksittäiset rakennusjätteen kappaleet, tai suuremmat erikseen purettavissa olevat rakenteet eivät lähtökohtaisesti aiheuta tarvetta maaperän asbestiselvitykselle, eikä myöskään, jos todettu rakennusjäte koostuu sellaisista jätejakeista, joissa asbestia ei tiedetä käytetyn.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

Puhdistustyön lopputuloksen toteaminen (perustelut määräykselle 14)

Maa-ainesten ja riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen, eristäminen ja dokumentointi (perustelut määräyksille 15–16)

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Mahdolliset eristysrakenteet estävät pilaantuneisuuden leviämistä muille alueille.

Tiedot huomiorakenteiden ja/tai eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (perustelut määräyksille 17–22)

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muunkaan altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Seulomista ei tule tehdä mm. sen aiheuttaman pölyämisen vuoksi. Seulominen on luvanvaraista ja sen vuoksi seulomista tulee tehdä vain alueella, jolla on siihen lupa.

Määräys on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

Veden tutkiminen ja käsittely (perustelut määräyksille 23–25)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Veden johtamissuunnitelman toimittamisella valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei vesien ympäristöön johtamisessa aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi alueella (perustelut määräyksille 26-27)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Näytteiden ottamisella välivarastointialueelta toiminnan päättyessä
varmistetaan, että haitta-ainepitoisten massojen välivarastointi ei ole
aiheuttanut maaperän pilaantumista kyseisellä alueella.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (perustelut määräyksille 28–32)

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Kohteen arvioinnin yhteydessä on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n mukaisesti alueelta kaivettujen, haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien, mutta alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten soveltuvuus hyödynnettäväksi. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot tai määritysrajan ylittävät pitoisuudet halogenoituja alifaattisia hiilivetyjä, eivät sovellu alueella hyödynnettäväksi haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden vuoksi.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena.
Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi lähtökohtaisesti rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Maa-ainesten hyödyntämisessä on tarpeen huomioida maaperän pilaamiskielto. Hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Pintamaan puhtaudella varmistetaan, ettei haitta-ainepitoisen maa-aineksen hyödyntäminen aiheuta altistumista ja mahdollista ympäristö- tai terveyshaittaa.

Mineraalisilla rakennusjätejakeilla tarkoitetaan inerttejä rakennusjätteitä, kuten betonia ja tiiltä. Maa-ainesten seassa esiintyvien jätejakeiden sallittua enimmäismäärä on ilmoituksessa esitetyn mukaisesti tarkennettu kahteen tilavuusprosenttiin.

Maa-ainesten hyödyntämistä koskeva raportointi on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Alueella esiintyvien happamien sulfaattimaiden mahdollinen hyödyntäminen edellyttää erillistä selvitystä, koska hyödyntämisestä voi aiheutua ympäristölle haitallisten metallien liukenemista maaperästä ja vesistön pilaantumisen vaaraa. Selvityksen perusteella viranomainen arvioi, edellyttääkö hyödyntäminen ympäristölupaa ympäristönsuojelulain 27 §:n nojalla.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräyksille 33. ja 34.)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.
    
Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 35–38)

Kirjallinen aloitusilmoitus ja tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä ilmoitus valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työnaikaisella kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut puhdistustoimenpiteet. Työn eri vaiheista tiedottaminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tarpeen, jotta valvovalla viranomaisella on mahdollisuus tehdä tarkastuksia oleellisten puhdistuksen työvaiheiden aikana. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa ja tiedon kulkemisen varmistamisessa maanomistajille maaperän tilasta.

Määräys kiinteistöjen 91-14-509-10 ja 91-15-526-9 tiedottamisesta on tarpeen, jotta voidaan varmistaa, ettei puhdistus loukkaa yksityistä etua. Ilmoituksen mukainen puhdistusalue ulottuu kyseessä oleville kiinteistöille.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 8, 16, 27, 32, 85, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 16, 17, 29, 121 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 2250,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 18.12.2025, 201 §) perusteella.

Päätöksen korvattavuus

Päätös korvaa ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikön päätökset 4.6.2021, 94 § ja 28.11.2025, 84 § niiden kanssa päällekkäisten alueiden osalta.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset 
Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta. 
Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.
 

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.