Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 91-21-9901-0, 91-10-9906-16, 91-10-9901-100, 91-10-280-20, 91-10-602-1, 91-10-280-20, Junatie, Helsingin kaupunki

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Helsingin Kaupunki

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu

Työpajankatu 8

PL 58213

00099 Helsingin kaupunki

Y-tunnus: 0201256–6

Yhteyshenkilö: Johanna Hytönen, 0931036414, johanna.hytonen@hel.fi

Puhdistettavan alueen tiedot

Alue sijaitsee Helsingin 10. kaupunginosassa (Sörnäinen), Junatie kiinteistöillä 91–21–9901–0, 91–10–9906–16, 91–10–9901–100. 91–10–280–20 ja 91–10–602–1. Kiinteistöt omistaa Helsingin kaupunki lukuun ottamatta kiinteistöä 91–10–280–20 jonka omistaa Kiinteistö Oy Helsingin Työpajankatu 13.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille 2.3.2026.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

Helsingin kaupunki, Junatien metrosilta, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, 2.3.2026, FCG Rakennettu Ympäristö Oy.

Ilmoitusta on täydennetty 23.3.2026 seuraavalla asiakirjalla: Junatien metrosilta, Kunnostussuunnitelman täydennys, 23.3.2026, FCG Rakennettu Ympäristö Oy. Asiakirjassa on tarkennuksia suunnitelman riskinarvioon ja tietoja pohjaveden haitta-aineista sekä tontin 91–10–280–20 maanomistajan valtakirja.

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Osa kunnostusalueesta Panimokadun risteyksen eteläpuolelta itään kuuluu Kalasataman keskiosien ympäristölupa-alueeseen (Nro 235/2012/1, Dnro ESAVI/151/04.082012, 31.12.2012 ja lupamääräysten 3 ja 4 muuttaminen Nro 201/2014/1, Dnro ESAVI/127/04.08/2014, 20.10.2014). Toimenpiteet, jotka on esitetty edellä mainituissa hakemuksissa, eivät sisälly tähän kunnostussuunnitelmaan.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Puhdistuskohde sijaitsee Helsingin Kalasatamassa ja kattaa Junatien metrilinjan alueen Sörnäisten ja Kalasataman asemien välillä. Suunnittelualue sijaitsee pääasiassa kiinteistöjen 91–21–9901–0 ja 91–10–9906–16 alueilla. Pieniä kaivutöitä tehdään myös kiinteistöjen 91–10–9901–100, 91–10–280–20 ja 91–10–602–1 alueilla. Suunnittelualueen laajuus on noin 44 ha.  

Alueet omistaa Helsingin kaupunki, lukuun ottamatta kiinteistöä 91–10–280–20, jonka omistaa Kiinteistö Oy Helsingin Työpajankatu 13.  

Kohteen sijainti on esitetty kuvassa 1. puhdistusalueen rajaus ja kaivualueet on esitetty alla olevassa piirustuksessa.

Metro on aloittanut toimintansa vuonna 1982. Suunnittelualueen lähiympäristössä on ollut teollista toimintaa jo 1900-luvun alusta ja myös vanhimmat rakennukset ovat valmistuneet tuolloin.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Suunnittelualueella maan pinta on noin tasolla +3...+11 (N2000). Taso on alimmillaan alueen länsiosassa ja nousee kohti itää, missä rakennustöitä tehdään osin jyrkän penkereen alueella. Kaivutöitä tehdään pääosin sekalaisen täyttömaan alueella. Alueella tehdyissä tutkimuksissa täyttö oli paikoin kivistä. Täyttömaakerrosten paksuus vaihteli noin kolmesta kuuteen metriin, joissain pisteissä luonnonmaata ei tavoitettu. Täytön alapuolella todettiin siltti-/savikerros.

Suunnittelukohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Santahamina, 1-luokan pohjavesialue) sijaitsee noin 5,6 km etäisyydellä kohteesta kaakkoon. Pohjatutkimusten yhteydessä suunnittelualueelle asennettiin pohjaveden pinnankorkeuden havaintoputkia, joissa pinnantaso on vaihdellut välillä -0,01...+0,94. Virtaussuunnasta ei voida mittausten perusteella tehdä luotettavaa arviota.

Suunnittelualue on pääsääntöisesti päällystetty ja viemäröity. Päällystämättömiä alueita ovat lähinnä katualueiden välissä olevat viherkaistat.  

Alueella tai sen läheisyydessä on ole merkittäviä pintavesistöjä. Meri on lähimmillään noin 500 m etäisyydellä suunnittelualueesta etelään, missä sijaitsee Sompasaarenallas.

Haitta-aineita koskevat tiedot

Suunnittelualueelle tehtiin pohjatutkimusten yhteydessä maaperänäytteenottoa pilaantuneisuustutkimuksiin elo-lokakuussa 2025. Näytteitä otettiin 29 tutkimuspisteestä yhteensä 118 kappaletta. Näytteenotto kohdistettiin niille alueille, joilla kaivutöitä suunniteltu.

Täyttömaa oli pääasiassa hiekkaa, jossa oli osin seassa mursketta ja soraa sekä syvemmissä kerroksissa silttiä ja savea. Paikoin täytössä todettiin aistinvaraisesti poikkeavaa väriä (tumma, ruosteen väri) ja pistävää hajua. Maan seassa todettiin pieniä määriä jätettä, kuten tiilimurua. Osassa aluetta tutkimuksissa todettiin kuitupitoista materiaalia.

Suunnittelualueen maaperässä todettiin tutkimuksessa ylemmät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia kahdeksassa ja lisäksi alemmat ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia kuudessa näytteessä.  

Viitearvot ylittävinä pitoisuuksina todettiin pääosin PAH-yhdisteitä sekä jossain määrin metalleja (Sb, Cu, Pb, Zn). Yksittäisissä näytteissä todettiin öljyhiilivetyjä ylemmän ohjearvon ylittävänä pitoisuutena ja kloorieteenejä alemman ohjearvon ylittävänä pitoisuutena.  

Kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina todettiin lisäksi syanidia ja yhdessä näytteessä TEX-yhdisteiden summapitoisuus ylitti kynnysarvon.

Tutkimuksen yhteydessä yhdessä näytteessä havaittiin silmämääräisesti kuituja ja oli syytä epäillä asbestin esiintymistä. Kahdesta näytteestä tehtiin asbestianalyysit. Näytteessä RS50/5–6 m todettiin asbestia (amosiitti, antofylliitti).  

Suunnittelualueelta ei ole otettu pohjavesinäytteitä, mutta lähistöllä on pohjaveden havaintoputkia, jotka ovat mukana säännöllisissä tarkkailuissa. Lähialueella on käynnissä Hermanninmäen pohja- ja orsivesitarkkailu (Ramboll Finland Oy) ja Suvilahden alueen pohjavesitarkkailu (FCG Rakennettu ympäristö Oy).

Alueen orsi-/pohjavedessä on tarkkailuissa todettu viitearvot ylittävinä pitoisuuksina useita metalleja, aromaattisia sekä alifaattisia haihtuvia hiilivetyjä, öljyhiilivetyjä ja PAH-yhdisteitä.

Myös esimerkiksi kloridin, sulfaatin ja ravinteiden pitoisuudet ovat osassa putkia korkeita.

Alueella on useita pohja- ja orsiveden tarkkailuun käytettäviä havaintopisteitä, joista osa sijaitsee suunnittelualueen sisällä ja osa sen rajalla. Länsiosassa sijaitsevissa pisteissä on todettu erityisesti kloorattuja liuottimia, kun taas itäosassa sijaitsevassa pisteessä pitoisuudet ovat olleet pääosin hyvin pieniä ja viimeisimmissä näytteissä usein alle analyysimenetelmien määritysrajojen.

Rajalla sijaitsevassa pohja- ja orsivesipisteessä on ajoittain havaittu viitearvot ylittäviä vinyylikloridin sekä tri- ja tetrakloorieteenin yhteispitoisuuksia, mutta yleisesti tasot ovat olleet matalia. Orsivedessä pitoisuudet ovat olleet hieman pohjavettä korkeampia.

Havaintopisteiden sijainnit näkyvät alla olevassa kuvassa.

Olemassa olevat pohjavesitarkkailun tulokset arvioitiin riittäviksi kunnostussuunnittelun lähtötiedoiksi. Tarvittaessa ennen kunnostuksen aloitusta voidaan ottaa näytteet pohjatutkimuksen yhteydessä asennetuista pohjavesiputkista.  

Suunnittelualueen läheisyydessä on tutkittu huokosilman pitoisuuksia vuosina 2020–2022.

Teollisuuskadun akselin tarkkailun yhteydessä (Vahanen Oy).

Huokosilmassa on todettu useita aromaattisia ja alifaattisia hiilivetyjä, mutta pääosin pitoisuudet ovat olleet pieniä ja alittaneet asuintilojen vertailuarvot. Bentseeniä on todettu asuintilojen viitearvot ylittävinä pitoisuuksina ja yhdessä näytteenotossa todettiin tetrakloorieteeniä noin viisinkertainen pitoisuus asuintilojen viitearvoon verrattuna, mutta pitoisuudet ovat silti olleet hyvin pieniä alueen käyttötarkoitus huomioiden.

Tutkimuksessa ei ollut erotettavissa selkeästi rajattuja haitta-aineita sisältäviä alueita, vaan haitta-aineita esiintyi sekalaisesti täyttömaassa. Tutkimukset on kohdistettu melko kapealle alueelle, jolle on suunnitteilla rakennustoimenpiteitä, eikä niiden perusteella ole järkevää arvioida maaperässä esiintyvien haitta-aineiden laajuutta suuremmassa mittakaavassa.

Maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

VNa:n 214/2007 mukaan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, jos yhden tai useamman asetuksessa määritellyn haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvotason.

Alueilla, joilla taustapitoisuus on kynnysarvoa korkeampi, arviointikynnyksenä pidetään taustapitoisuutta.

Kohde sijaitsee liikennealueella, jossa sovellettava ohjearvo on ylempi ohjearvo. Ylemmän ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina suunnittelualueen maaperässä on todettu kuparia, lyijyä, sinkkiä, PAH-yhdisteitä ja öljyhiilivetyjen keskitisleitä. Ylemmät ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina

todetut haitta-aineet ovat pääasiassa heikosti kulkeutuvia. Poikkeuksena on naftaleeni, jota on todettu ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus yhdessä näytteessä sekä öljyhiilivetyjen keskitisleiden kevyimmät jakeet.

Alue on nykyhetkellä ja tulevaisuudessa pääosin päällystettyä tiealuetta, jolla haitta-aineille altistumista ei arvioida merkittäväksi. Sadevesiä pääsee imeytymään maaperään ainoastaan päällystettyjen alueiden välissä olevilla viherkaistoilla.

Ilmoituksen täydennyksessä todetaan seuraavasti: Suunnittelualue on liikennealuetta. Maaperätutkimuksissa todettujen haitta-aineiden kuvaukset on esitetty kunnostussuunnitelman liitteenä ja ne ovat pääasiassa heikosti kulkeutuvia. Alue on pääosin asfaltoitu nyt ja tulevaisuudessa. Mahdollisesti pohjavedestä ja  huokosilmasta ulkoilmaan kulkeutuvien hiilivetyjen pitoisuudet laimenevat ulkoilmassa nopeasti, eikä niistä arvioida aiheutuvan terveysriskejä. Pohjaveden arvioitu kulkeutumissuunta on kohti etelää ja Suvilahden tapahtuma-aluetta. Pohjavettä ei tehtyjen  tutkimusten ja mallinnuksen perusteella kulkeudu suunnittelualueelta kohti lähimpiä asuinrakennuksia. Suunnittelualueen lähiympäristössä ei ole kohteita, joihin veden mukana kulkeutuvilla haitta-aineilla olisi merkittäviä vaikutuksia. Suunnittelualueen pohjavedessä ja huokosilmassa esiintyvistä klooratuista liuottimista ei arvioida aiheutuvan riskejä alueen suunnitellussa käytössä.  

Merkittävä osa kaivutöistä tehdään pohjaveden pinnan yläpuolella, mutta suunnittelualueen pohjavedessä ja huokosilmassa mahdollisesti esiintyvät haihtuvat haitta-aineet on huomioitu vesien käsittelyyn varautumisessa ja työsuojelussa.

Rakentamisen vuoksi tehtävät kaivut tehdään pääsääntöisesti hyvin pienillä alueilla nykyisten ja tulevien siltatukien kohdalla. Vähäisiä pintamaan kaivuja tehdään esimerkiksi johtosiirtojen vuoksi. Suurimmat massamäärät poistetaan tutkimusten perusteella pilaantumattomiksi arvioitujen reunapenkereiden kohdalla pohjavedenpinnan yläpuolella. Rakentamisella ja kaivutöille ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta pohjaveden käyttäytymiseen alueella.

Alueella ei arvioida olevan riskiperusteista puhdistustarvetta. Kohteesta poistetaan haitta-ainepitoisia maita rakentamisen vuoksi ja rakentamisen vaatimassa laajuudessa.

Putkikaivannoissa putkien ympärystäytöt toteutetaan siten, että pilaantumattoman maan kerros putkien ympäristössä on riittävä estämään haitta-aineiden kulkeutumisen putkiin ja altistumisen kaivutöiden aikana.

Puhdistusmenetelmä, niiden valintaperusteet ja työn toteutus

Koska kunnostus tehdään rakentamisen vuoksi, käytetään menetelmänä massanvaihtoa.

Massanvaihdossa haitta-ainepitoinen maa poistetaan rakennustöiden edellyttämässä laajuudessa ja toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Kaivu toteutetaan tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan erottelevana kaivuna, jolloin kaivun yhteydessä pilaantuneesta maasta erotetaan suuret kivet ja jätejakeet tavanomaisella kaivinkoneen kauhalla tai käyttämällä välppäkauhaa.

Kaivuja tehdään pääosin vesipinnan yläpuolella. Mahdollisen vedenalaisen kaivun yhteydessä valutetaan kaivumassoista helposti irtoava vesi pois ennen autoon lastaamista.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella  

Täyttöihin voidaan käyttää alueelta kaivettavia maa-aineksia, joissa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot, jos ne soveltuvat teknisiltä ominaisuuksiltaan hyödynnettäväksi. Täytöissä ei kuitenkaan hyödynnetä haisevia maita. Pitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävistä täytöistä pidetään kirjaa ja niiden sijoituspaikat esitetään loppuraportissa.

Veden tutkiminen ja käsittely  

Kunnostuksen yhteydessä kaivannoista joudutaan poistamaan vesiä. Työmaa-alue Panimokadun risteyksen eteläpuolelta itään kuluu Kalasataman keskiosien ympäristölupa-alueeseen (Nro 235/2012/1, Dnro ESAVI/151/04.082012, 31.12.2012 ja lupamääräysten 3 ja 4 muuttaminen Nro 201/2014/1, Dnro ESAVI/127/04.08/2014, 20.10.2014) ja tältä alueelta työmaavedet on mahdollista johtaa hulevesiviemäriin. Panimokadun risteyksen länsipuolinen alue rajautuu ympäristöluvan ulkopuolelle ja tältä alueelta työmaavedet tulee johtaa HSY:n jätevesiviemäriin.  

Poistettavasta vedestä otetaan näytteet ja näytteistä tehdään joko ympäristöluvassa tai HSY:n viemäröintiluvassa määritetyt laboratorioanalyysit ja muutoinkin vesien käsittelyssä noudatetaan edellä mainittuja määräyksiä.  

Vesien poistamisessa noudatetaan myös pääkaupunkiseudun työ-maavesiohjetta. Poistettavien vesien laatua seurataan viranomaisten ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta  

Pilaantuneen maan kaivun ohjaus tehdään osittain kunnostusta edeltäneiden tutkimusten tulosten perusteella. Kunnostusta ohjataan lisäksi työn aikana tarvittaessa XRF-kenttäanalysaattorilla tehtävillä mittauksilla (metallit) ja PID-mittarilla (haihtuvat hiilivedyt). Tutkimuksissa selvitetään haitta-aineiden ja jätejakeiden esiintyminen riittävällä kattavuudella, että poistettavat maa-ainekset tulevat luotettavasti tutkituksi.  

Puhdistustyön päätyttyä kaivannon pohjalta ja reunoista otettaan edustavat jäännöspitoisuusnäytteet alueilta, joilla on tutkimuksissa tai kunnostuksen aikana todettu alemmat ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita. Näytteet otetaan siten, että pohjanäytteet edustavat enintään 200 m2 laajuista aluetta ja seinämänäytteet enintään 20 m pituista kaivuseinämää. Jos kaivu ulottuu yli kahden metrin syvyyteen, otetaan seinämänäytteet tarvittaessa kerroksittain, jos seinämässä on todettavissa erityyppisiä kerroksia. Kaivualueiden pohjista ja seinämistä otetaan kuitenkin näytteitä vähintään siten, että jäännöspitoisuudet tulevat riittävällä varmuudella tutkituiksi.  

Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita aiemmissa tutkimuksissa tai kunnostuksen aikana on todettu. Jos aistivaraisten havaintojen perusteella on syytä epäillä maaperässä esiintyvän muita haitta-aineita, analysoidaan myös niiden pitoisuudet laboratoriossa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi

Jos kaivutasoon jää alemmat ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia, joita ei voida kaivaa, erotetaan ne pilaantumattomasta täyttömaasta yleisesti maarakennuksessa käytettävästä materiaalista poikkeavalla huomiorakenteella, esimerkiksi värillisellä aitaverkolla. Pontitettujen kaivantojen seinämiin tai betonitukien-/laattojen alle huomiorakennetta ei asenneta.

Työn sujuvuuden ja aikataulunvuoksi vuoksi eristysrakenteen tarve pyritään arvioimaan etukäteen. Eristysrakenne arvioidaan tarpeelliseksi, jos joku tai useampi seuraavista ehdoista toteutuu:

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta    

Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään aitaamalla alue. Aitaan kiinnitetään varoitus- ja tiedotuskylttejä.

Työsuojelusta vastaa hankkeen päätoteuttaja (urakoitsija). Normaalin maarakennustyömaantyösuojelunäkökohtien lisäksi kohteen kunnostuksessa on huomioitava alueella todetut haitta-aineet. Terveysriskinä on kunnostuksen aikana haihtuvien yhdisteiden joutuminen hengityselimistöön ja haitta-aineiden kulkeutuminen pölyn mukana ruoansulatus ja/tai hengityselimiin ja iholle. Lisäksi suora ihokosketus haitta-ainepitoiseen maa-ainekseen voi aiheuttaa haitta-aineen kulkeutumista elimistöön ja ihoärsytystä.

Kunnostus toteutetaan siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä työmaa-alueen ulkopuolelle. Haitta-aineiden leviäminen vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja tarvittaessa puhdistamalla renkaat. Pilaantuneen maan kuormat peitetään. Pilaantuneen maan ja asbestin pölyäminen estetään. Tarvittaessa kaivettavaa pilaantunutta maata kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Jos työmaalla joudutaan varastoimaan haisevia tai voimakkaasti pölyäviä maa-aineksia, kasat peitetään.

Asbestia/asbestijätettä sisältävän maa-aineksen poisto ja käsittely tehdään asbestityönä. Asbestijätteen käsittely tehdään siinä laajuudessa kuin asbestia esiintyy. Alueilla, joilla asbestia ei ole todettu, voidaan maanrakennustyöt suorittaa normaalina maanrakennustyönä.

Asbestityön suunnittelee ja valvoo asbestipurkutyöluvan omaava taho. Asbestipurkuyritys tekee asbestityöstä ennakkoilmoituksen alueelliselle työsuojeluviranomaiselle ja laatii turvallisuussuunnitelman sekä ohjaa ja valvoo työtä asbestikaivun osalta.

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin  

Ympäristötekninen valvoja seuraa pilaantuneiden maiden kaivua ja tarkkailee alueelta mahdollisesti löytyviä, aikaisemmista havainnoista poikkeavia merkkejä pilaantuneisuudesta, jätteistä ja rakenteista. Suunnitelmassa on tarkennettu odottamattomia tilanteita esimerkein ja toimenpiteineen.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi  

Kaivutöistä, havainnoista, tutkimustuloksista, poistettavista maa-aineksista ja niiden sijoituspaikoista pidetään kirjaa. Puhdistuksesta laaditaan raportti, jossa esitetään puhdistustyön kannalta oleelliset tiedot ja tarvittaessa riskinarvio saavutetusta tilanteesta. Loppuraportissa esitettävät tiedot on käsitelty tarkemmin kunnostussuunnitelmassa.

Alueen läheisyydessä on käynnissä pohjaveden tarkkailuja. Muulle jälkiseurannalle ei arvioida olevan tarvetta.

Puhdistustyön ajankohta    

Kaivutyö tehdään rakentamisen yhteydessä ja sen vaatimassa aikataulussa. Alustavan suunnitelman mukaan valmistelevia töitä, kuten johtosiirtoja aloitetaan huhtikuussa 2026 ja varsinaiset massanvaihtotyöt alkavat kesäkuussa 2026. Työn suunnitellaan valmistuvan syksyyn 2027 mennessä.  

Ilmoituksen käsittely    

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole. Kiinteistönomistaja on toimittanut valtakirjan, jonka mukaan Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu on valtuutettu hoitamaan pilaantuneen maaperän puhdistukseen liittyviä toimenpiteitä kiinteistöllä 91–10–280–20.

Viranomaisen ratkaisu  

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista kiinteistöillä 91–21–9901–0, 91–10–9906–16, 91–10–9901–100, 91–10–280–20 ja 91–10–602–1 ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä  

1. Kaivualueilta on poistettava haitta-ainepitoiset maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa, kuitenkin huomioiden hyötykäyttöä koskevat määräykset. (VNA 214/2007 2,3,4 §, YSL 135 §)

2. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai ettei haitta-aineille voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin alueellinen maalaji- ja kerroskohtainen luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

3. Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JL  5, 12, 13 §)

4. Ilmoitusalueelle tehtäviltä istutusalueilta, puiden istutusalueet ja nurmialueet mukaan lukien, on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot ja arseenin alueellinen maalaji- ja kerroskohtainen luontainen taustapitoisuus, ja jätetäyttö riittävän syvältä, jotta istutus- ja muiden hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia tai jätteitä sisältäviä maa-aineksia. (JL 5, 13 §, VNA (214/2007) 2, 3, 4 §)  

5. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita tai aiemmin todettuja haitta aineita selvästi aiempaa korkeampina pitoisuuksina siten, että pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot, tai jos maa aineksissa todetaan POP-yhdisteitä vähintään Vna 214/2007 mukaisten kynnysarvojen tai EU:n POP-asetuksen ((EU) 2019/1021) alemman pitoisuusrajan ylittävinä pitoisuuksina, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007; 2, 3, 4 § YSL 135 §, EU 2019/1021)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

6. Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet edustavasti siten, että ne voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maa-aineksia. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6 ja 209 §)

7. Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on otettava edustavia jäännöspitoisuusnäytteitä ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa jokaisella kaivualueella tutkimuksissa todettujen pitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6 § VNA (214/2007) 5 §)

8. Mikäli kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi

9. Jos puhdistetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Huomiorakenne tulee asentaa myös hyödynnettävien haitta-ainepitoisuudeltaan alemmat ohjearvot ylittävien maa-ainesten alle. Ilmoituksesta poikkeavista eristys- ja huomiorakenteista on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi suunnitelma viikkoa ennen kyseisten rakenteiden asentamista. (JL 12, YSL 7, 16 §)

10. Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida puhdistuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

11. Ulkopuolisten pääsy alueelle tulee estää (JL 13 §)

12. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus mahdollinen esikäsittely, välivarastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Puhdistustyön aikana on huolehdittava, ettei puhdistamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Kuljetus ja kuormaus on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kuljetettaessa kosteita ja valuvia maamassoja tulee kuljetuskaluston olla riittävän tiiviitä, jottei kuljetuksissa pääse valumaan haitallisia aineita ympäristöön. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)

13. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5,17 §)

14. Jätejakeita ei tule seuloa puhdistamisalueella. Karkeaa erottelua, kuten välppäämällä tehtyä jätejakeiden erottelua voidaan tehdä. (JL 13 §, YSL 27 §)  

15. Kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia ennen niiden kuljettamista lopulliseen vastaanottopaikkaan. (JL 12,13 §)

16. Poistettavat pilaantuneet ja/tai haitta-ainepitoiset sekä jätteensekaiset maa-ainekset on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti luvanvaraiseen vastaanottopaikaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi. (JL 8, 13, 29 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

17. Työmaa on järjestettävä niin, että pinta/hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen kuin vedet johdetaan pois. Vedestä on analysoitava vähintään maaperätutkimuksissa ja orsi- tai pohjavedessä todetut haitta-aineet. (YSL 155 §). 

18. Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. Alueilla, jossa on voimassa ympäristölupa vesien johtamiseen, tulee noudattaa kyseessä olevaa lupaa. (YSL 155, 172 §)

19. Kaivantoveden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin, luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai alueella voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti on toimitettava ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. (YSL 155, 172 YSA 41 §)  

Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi alueella

20. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

21. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Jos haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. (YSL 16 §, JL 13 §)

22. Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maa-ainesten välivarastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. (YSL 7 §, JL 1

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

23. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Puhdistusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti edustavin näytteenotoin kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää puhdistusalueella hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. (YSL 136 §)

24. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita, maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

25. Kynnysarvomaita saa käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros (tiivis asfaltti). Hyötykäytettäviä maa-aineksia ei saa sijoittaa mahdolliseen orsi- tai pohjavesikerrokseen. (YSL 16, 32, 136 §, JL 5,6,8, §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa 

26. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta puhdistuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §) 

27. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)  

Pohjaveden tarkkailu

28. Pohjaveden haitta-aineiden jatkotarkkailun tarve sekä tarkkailun laajentaminen suunnittelualueelle tulee arvioida puhdistamistöiden jälkeen. Tarvittaessa on tehtävä suunnitelma pohjavesitarkkailun toteuttamisesta. (YSL 136 §, YSL 6, 7, 14 §)

Tiedottaminen ja raportointi

29. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli puhdistaminen tehdään useassa osassa, jokaisesta puhdistamisvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi puhdistamisen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja puhdistamisen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Puhdistamisesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

30. Varsinaisen puhdistamistyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)  

31. Puhdistamisesta on laadittava loppuraportti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.  

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.  

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.  

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.  

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.  

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.  

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1–5)

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle rakentamisen vuoksi. Riskinarvion mukaan alueen maaperässä todetuista haitta-aineista ja jätteistä ei arvioida muodostuvan alueen nykyisessä käytössä terveys- ja ympäristöriskiä, minkä vuoksi haitta-aineille tai alueille ei ole esitetty puhdistustavoitteita. Haitta-ainetutkimuksissa alueen maaperässä on todettu ylemmät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä, metalleja ja öljyhiilivetyjä, alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus kloorieteenejä sekä kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia syanidia ja TEX-yhdisteitä. Vaarallisen jätteen ohjeelliset raja-arvot ylittävien maa-ainesten poistamisella varmistetaan, ettei korkeista haitta-ainepitoisuuksista aiheudu haittaa ympäristölle ja terveydelle.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille. Vesijohtoverkoston materiaaleissa on tarpeen ottaa huomioon alueella todetut haitta-aineet, jotta haitta-aineiden kulkeutumista talousveteen ei pääse tapahtumaan. Lisäksi haitta-aineet voivat vaikuttaa esimerkiksi materiaalien kestävyyteen.

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.  

Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla ja pilaantuneiden maa-ainesten poistamisella nurmialueilta sekä juurien läheisyydestä estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä ja altistuminen haitta-aineille ravintokasvien kautta.  

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta.  

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns.

POP-asetuksessa jätteille on asetettu kaksi pitoisuusrajaa. Jätteet, jotka sisältävät POP-yhdisteitä vähintään alemman pitoisuusrajan verran, on käsiteltävä asetuksessa säädetyillä menetelmillä. Ylemmän pitoisuusrajan ylittyminen tuo mukanaan jätteen käsittelyä koskevia lisärajoituksia. Polyklooratuille dibentsodioksiineille ja -furaaneille (PCDD/PCDF) ja dioksiinien kaltaisille PCB-yhdisteille (dl-PCB:t) alempi jätteen käsittelyä ohjaava pitoisuusraja on 5 μg/kg. POP-asetus ei suoraan koske pilaantunutta maaperää, mutta sekä asetuksen, että ympäristöhallinnon ohjeen (6/2014) mukaan PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Tämän vuoksi em. Haitta-aineiden osalta tarkempi riskinarvio on tarpeen.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 6–8)

Ympäristönsuojelulain mukaan lain edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Myös lain 6 §:n mukainen selvilläolovelvollisuus edellyttää, että toimijalla on riittävä osaaminen tunnistaa ja ehkäistä pilaantumisen riskit.    

Pitoisuuksien mittaamisessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Tuloksissa esiintyvien poikkeuksien ilmoittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi (Perustelut määräyksille 9-10)

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle. Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.  

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (Perustelut määräyksille 11–16)

Määräyksellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.  

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muun altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Seulomista ei tule tehdä mm. sen aiheuttaman pölyämisen vuoksi. Seulominen on luvanvaraista ja sen vuoksi tulee tehdä alueella, jolla on lupa.

Maa-ainesten tutkimisella varmistetaan oikea vastaanottopaikka tai hyödyntämiskohde.  

Määräys on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä.

Veden tutkiminen ja käsittely (Perustelut määräyksille 17–19)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja - valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.  

Alueella voimassa olevassa ympäristöluvassa (Nro 235/2012/1, Dnro ESAVI 151/04-082012, 31.12.2012 ja lupamääräysten 3 ja 4 muuttaminen Nro 201/2014/1, Dnro ESAVI 127/04.08/2014, 20.10.2014) on käsitelty vesien johtamista hulevesiviemäriin.

Veden johtamissuunnitelman toimittamisella valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei vesien ympäristöön johtamisessa aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa.  

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (Perustelut määräyksille 20–22)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (Perustelut määräyksille 23–25)

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Kohteen arvioinnin yhteydessä on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n mukaisesti alueelta kaivettujen, haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien, mutta alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten soveltuvuus hyödynnettäväksi. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.  

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena.

Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi lähtökohtaisesti rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Maa-ainesten hyödyntämisessä on tarpeen huomioida maaperän pilaamiskielto. Hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Pintamaan puhtaudella varmistetaan, ettei haitta-ainepitoisen maa-aineksen hyödyntäminen aiheuta altistumista ja mahdollista ympäristö- tai terveyshaittaa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräyksille 26–27)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.  

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Pohjaveden tarkkailu (perustelu määräykselle 28)

Alueen pohjavedessä on aikaisemmin todettu kulkeutuvia haitta-aineita, minkä johdosta on tarpeen arvioida, voiko suunniteltu alueen muokkaaminen lisätä tai muuttaa haitta-aineiden kulkeutumista tai muodostaa riskejä muille alueille.    

Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 29–31)

Aloitusilmoitus ja tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellista viranomaisvalvonnassa.  

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa sekä tiedon kulkemisen varmistamisessa kiinteistön omistajalle maaperän tilasta.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 16, 32, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §  

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §  

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29, 121 §  

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 2250,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 4.12.2025) perusteella.  

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset  

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.  

Päätös on voimassa viisi vuotta.  

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää. 

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.