Vahingonkorvausvaatimus, autovaurio

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 19.2.2026 esittänyt kaupungille määrältään 345 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan auton rengas meni rikki kuljettajan ajettua kadun reunakiveen Tapaninvainiontiellä ennen Karhusuontien risteystä 28.1.2026 klo 12. Vaatimuksen mukaan lumisateisena päivänä auto osui tien oikeassa reunassa ulkonevaan, jossa on kanttikivi. Hakijan mukaan näytti siltä, että uloimpaan reunaan oli joskus porattu oranssi lumikeppi, joka oli vioittunut eli poikki. Jos lumikeppi olisi ollut kunnossa, kuljettaja olisi osannut lumisateellakin väistää tarpeeksi kauas reunasta eikä olisi osunut kivetykseen.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katualueella olevien istutusten, kadun kalusteiden, korokkeiden, suojakaiteiden, liikennemerkkien ja muiden vastaavien laitteiden kunnossapidon.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Vahinkopaikalla on tehty tarkkailuajo vahinkoa edeltävänä päivänä 27.1.2026 klo 13.57 sekä vahinkopäivänä 28.1.2026 klo 12.14 ja 12.15 eikä vahinkopaikalla ole havaittu poikkeavuuksia. Selvityksen mukaan vahinkopaikalla oleva reunakivi on ehjä ja paikallaan. Selvitys perustuu GPS-tietoon.

Kaupungin palautejärjestelmään ei ole annettu palautteita hakijan ilmoittaman vahinkopaikan reunakivestä talven 2025/2026 aikana. Kaupungille ei ole saapunut kyseiseltä vahinkopaikalta muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia.

Forecan mukaan Kumpulan havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa vahinkopäivänä 28.1.2026 kello 12 lämpötila on ollut -10,6 °C, lumen syvyys 17 cm ja meneillään on ollut vähäinen lumisade.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa. Ajoneuvolla on ajettava ajoradalla.

Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16).

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Hakijan ilmoittaman vahinkopaikan reunakivi on ehjä ja alkuperäisellä paikallaan. Vahinkopaikalla ei ole todettu korjaustarvetta eikä tehty korjauksia. Aurauskepit asennetaan helpottamaan auraajien työtä eikä niitä asenneta muita tienkäyttäjiä varten. Reunakiven päälle ajaminen on edellyttänyt normaalilta ajolinjalta poikkeamista. Ajoneuvolla on ajettava ajoradalla.

Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §, 18 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.