Poikkeaminen, Tapaninkylä, Yrttimaantie

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin 39367 tonttia 10 koskevan poikkeamishakemuksen siten, että poiketaan asemakaavasta nro 8560 seuraavasti:

Päätös sisältää tontilla säilytettävään Tammeen, suunniteltaviin istutuksiin ja pihoihin liittyvän ehdon.

Maksu

Päätöksestä peritään Helsingin rakennusvalvontataksan 2025 mukainen maksu, joka on 2 910 euroa

Hakija

**********, **********, **********, **********

Rakennuspaikka

39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin 39367 tontti 10

Hakemus

Hakija perustelee hakemustaan seuraavin perustein:

1)    Tehokkuusluvun nostoa perustellaan:

2)    Istutusvaatimuksesta poikkeamista perusteellaan:

3)    Poikkeamista kaavan istutettavalla alueella perustellaan:

4)    Poikkeamista lentomelumääräyksestä perustellaan:

Poikkeamisen erityiseksi syyksi hakija on ilmoittanut: Tontin tarkoituksenmukainen käyttö ja kaupunkirakenteen tiivistäminen ja perusteluiksi: Haettu rakentaminen edistää alueen maltillista vehreyden säilyttävää ja alueelle asuntoja lisäävää täydennysrakentamista eikä vaikeuta asemakaavan keskeisten tavoitteiden toteuttamista. Asemakaavan mukaisesti tontille on mahdollista rakentaa kaksi pienehköä omakotitaloa. Poikkeamisella mahdollistetaan suurempien perheasuntojen rakentaminen kaupungin tavoitteiden mukaisesti täydentyvään asuinympäristöön.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin alueidenkäyttölain (AKL) 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 7.5.1984 vahvistettu asemakaava nro 8560. Asemakaavan mukaan tonttitehokkuusluku eli tontin kerrosalan suhdetontin pinta-alaan on e=0,20; tontin länsi- ja pohjoisreunoilla on istutettavaa tontin osaa, jolla on oltava puita ja pensaita; rakennustöitä suoritettaessa on pidettävä huoli siitä, että puita ja pensaita ei vahingoiteta. Poistetun puun ja pensaan tilalle on istutettava uusi sekä asuinhuoneiden kattojen ja seinien kokonaisääneneristävyyden vähimmäismäärän lentomelua vastaan on oltava 27 desibeliä A-suodattimella mitattuna.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A4, jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun 28.1.2026 päivätyllä kirjeellä. Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia saatiin 3 kpl.

Muistuttajan 1 mielestä hanke rikkoo vanhojen Vallesmannintien perinteisen ja yhtenäisen kunnostettujen rakennusten rivin rikkoen aikakausien kokonaisuuden rumasti. Esitetyt tuija-aidat ja viherkatot eivät korvaa poistuvaa vanhaa tammea, jonka poistamisella on haittavaikutusta asumisen viihtyvyyteen, ihmisten terveyteen ja lajien säilymiseen. Muistuttaja pitää toista tonttiliittymää tarpeettomana ja väitettä Yrttimaantien vilkkaudesta vääränä. Lisäksi muistuttaja arvioi, että rakentaminen ulottuu lähemmäs tonttirajaa kuin säädökset sallivat.

Muistuttajan 2 mielestä uusi liittymä Vallesmannintiellä huonontaa turvallisuutta, sekä Vallesmannintiellä että Yrttimaantiellä. Uusi liittymä vähentää kadun varren pysäköintipaikkoja. Vallesmannintie arvioidaan kapeaksi ja läheisen kiertoliittymän toteuttamisen arvioidaan lisäävän liikennettä Vallesmannintiellä. Tontti arvioidaan liian pieneksi kahden talon kaikkine suunnitelmineen. Tontin vanhaa tammea pidetään hyväkuntoisena, komeana ja tarpeellisena viilentävänä maamerkkinä, jolla on lähiympäristöön positiivisia vaikutuksia. Mahdollinen toteutettava tuija-aita ei tyylillisesti sopisi alueelle.

Muistuttajan 3 mielestä Vallesmannintien puoleinen uusi liittymä olisi vaarallinen näkemien kannalta, kun kadulle tullaan autojen välistä. Liikenneympyrän toteuttamisen arvioidaan ruuhkauttavan Vallesmannintien liikennettä. Muistuttajan mielestä bussipysäkki on esitetty suunnitelmissa väärään paikkaan. Ison tammen kaatamista pidetään ympäristöä, terveyttä ja luonnon monimuotoisuutta heikentävänä. Muistuttajan mukaan rakennukset on suunniteltava tontilla niin ettei niiden sijoittelu vaikuta naapureiden kulkuun omille tonteilleen vaarantavasti.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakija on antanut vastineen 12.3.2026. Hakija viittaa vastineessaan, että kaupungin tavoitteena on yhdenvertaisuus ja tonttien tehostaminen ja että tontti on ostettu niillä tiedoin. Tontilla oleva talo on myyty purkukuntoisena ja rakennusvalvonta on myöntänyt sille purkuluvan. Suunnitelmaa pidetään käytännöllisenä, perheystävällisenä, muuttuviin tarpeisiin soveltuvana sekä etuina pihojen yksityisyyttä ja istutusten maksimointia. Poikkeamista on hakijan mukaan keskusteltu kaupungin kanssa. Kaupungin kanssa on keskusteltu myös naapurin rasitetien käyttämistä tontille ajoon, mutta sen on arvioitu olevan naapurien kannalta huonompi ratkaisu. Vastineessa viitataan, että kaupungin liikennesuunnittelija on puoltanut Vallesmannintieltä osoitettua toista tonttiliittymää.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot mutta lausuntoja ei ole tullut.

Rakentamislain 57 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa alueidenkäyttölaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta ja rakentamislaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.

Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa seuraavin perusteluin ja ehdoin:

Hakija on ollut yhteydessä asemakaavoitukseen hakemuksen valmistelun yhteydessä hyvissä ajoin jo ennen 3.10.2025 päivätyn hakemuksen jättämistä ja tarkistanut suunnitelmaansa siten, että kaavapoikkeuksien määrää on voitu vähentää ja tehokkuuden nostoa on aiemmasta tavoitteesta laskettu olemaan enintään > 0,25. Hakija on tarkistanut hakemuksen perusteluita kaupungin ohjeiden mukaan, tarkistanut viitesuunnitelmaansa (asemapiirros 17.12.2025) ja ottanut huomioon asemakaavan vaatimukset sijoittaa asuinrakentaminen riittävän etäälle, vähintään 4 m etäisyydelle naapurin rajoista ja luopua kaavan vastaisista liian laajoista autokatoksista.

Kaupunki on arvioinut hakemusta ja suunnitelmia yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa ja kaavoitus on esittänyt hakijalle luonnosvaihtoehtoja rakennusten ja pysäköinnin sijoittelulle. Kaavoitus ei ole pitänyt kahden liittymän ratkaisua, eriytettyjä pysäköintejä ja laajoja kovapintaisia piha-alueita parhaana ratkaisuna mm. viherpinta-alan vähentymisen ja kokonaisjärjestelyiden kannalta. Tontin tiivis rakentaminen aiheuttaa ahtautta. Oleskeluun ja leikkiin soveltuvat piha-alueet jäävät pieniksi. Autojen pysäköintiin ja kääntymiseen varatut alueet korostuvat.

Kaavoitus on tiedustellut kahden liittymän ratkaisua kaupungin liikennesuunnittelusta ennen naapurien kuulemista ja myös sen jälkeen koska tästä oli tullut kritiikkiä kuulemisessa. Liikennesuunnittelun kanta on että: Vallesmannintien liikennemäärät ovat tyypillisiä tonttikadun määriä, yhden tonttiliittymän lisäys ei muuta tulevaa tilannetta, jossa Soinintien asukkaat joutuvat kulkemaan Vallesmannitietä Yrttimaantielle. Voimassa olevan asemakaavan mukaan alueella katsotaan asukkaiden autojen mahtuvan tonteille, mikäli tonttien lisärakentamisen myötä autot eivät mahdu, voi autot pysäköidä kadulle lain sallimissa puitteissa.

Asemakaavoituksessa on arvioitu hakemusta kaavasta poikkeamisten kannalta.  

Tehokkuuden nosto 0,20 > 0,25 ei ole ristiriidassa yleiskaavan 2016 korttelitehokkuuden (alle 0,4) kanssa.

Istutusvaatimuksesta poikkeaminen ja pysäköinnin osoittaminen vähäisiltä osin istutettavalle puustoiselle alueen osalle eivät lähtökohtaisesti ole tavoitteen mukaista viherympäristön säilymisen kannalta. Kuulemisessa on tullut huoli tontin eteläisessä kulmassa sijaitsevan vanhan tammen poistumisesta suunnitelmien myötä. Kaupunki arvioi Tammen kaupunkikuvallisesti ja viherympäristön kannalta tärkeäksi ja se sijoittuu asemakaavan istutettavalle tontin osalle, jolla on oltava puita ja pensaita. Kaupunki esittää Tammen säilyttämistä poikkeusluvan ehtona ja mahdollisen tonttiliittymän suunnittelua niin, että puuta ei vahingoiteta. Hakija on esittänyt suunnitelmia alueen istuttamisesta perusteluissaan ja asemapiirroksessaan, jossa on esitetty 11 puuta ja tontin rajoja kiertäviä pensasaitoja. Liittymien ja pysäköintialueiden viherpintaa vähentävä lisävaikutus on valitettavaa mutta arvioidaan kokonaisuutena vähäiseksi. Asemakaavassa ei ole liittymäkieltoja tarkoittavia merkintöjä tontin kadun vastaisilla rajoilla. Poikkeuslupaan liittyy istutuksiin liittyvä ehto, jossa poikkeuslupahakemuksen asemapiirroksessa oleva puiden ja pensaiden kokonaismäärä tulee suunnitelmissa säilyttää rakennuslupaa haettaessa. (ks kohta: ”Päätöksen ehdot”).

Lentomelumääräystä ei tarvitse tällä alueella enää kaupungin ohjeiden mukaan huomioida.  

Poikkeamisen erityinen syy on hakijan mukaan tontin tarkoituksenmukainen käyttö ja kaupunkirakenteen tiivistäminen. Perusteluiksi on esitetty, että haettu rakentaminen edistää alueen maltillista vehreyden säilyttävää ja alueelle asuntoja lisäävää täydennysrakentamista eikä vaikeuta asemakaavan keskeisten tavoitteiden toteuttamista. Asemakaavan mukaisesti tontille on mahdollista rakentaa kaksi pienehköä omakotitaloa. Poikkeamisella mahdollistetaan suurempien perheasuntojen rakentaminen kaupungin tavoitteiden mukaisesti täydentyvään asuinympäristöön.

Asemakaavoitus toteaa, että tontin tarkoituksenmukainen käyttö on ollut hakemuksen jättämisen ajankohtana kaupungin ohjeiden mukainen perustelu poikkeuslupahakemukselle ja että pientaloalueiden tiivistäminen yleiskaavan puitteissa sekä perheasuntoihin panostaminen on myös kaupungin tavoitteiden mukaista.

Päätökset ehdot

Asemakaavoituksen ehtona päätökselle on, että rakennuslupaa haettaessa tontille esitetään suunnitelma, jossa esitetään istutettavat, puut pensaat ja muu mahdollinen kasvillisuus. Puiden ja pensaiden kokonaismäärä tulee olla vähintään poikkeuslupahakemuksen yhteydessä 17.12.2025 esitetyn asemapiirroksen mukainen. Suunnitelmissa tulee osoittaa tontin eteläkulmassa säilytettävä kookas tammi. Tammen elinolosuhteet tulee turvata. Suunnitelmassa on lisäksi osoitettava leikkiin ja oleskeluun tarkoitetut alueet, joissa melun säännösten mukaiset raja-arvot alittuvat.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut säännökset

Rakentamislaki (751/2023) 57, 64, 67, 70, 79, 178, 185, 187 §
Alueidenkäyttölaki (132/1999) 58 §
Hallintolaki (434/2003) 62 a §

Hyödyntämisaika

Hakijan on hyödynnettävä poikkeamislupa kahden vuoden kuluessa poikkeamisluvan lainvoimaiseksi tulosta.

Tiedoksianto

Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 5 §:n 1 momentin 3b a kohdan mukaan maankäyttöjohtaja päättää rakentamislain 57 §:ssä tarkoitetusta poikkeamisluvasta, kun kysymys ei ole hankkeen koko ja käyttötarkoitus huomioon ottaen periaatteellisesti merkittävästä poikkeamisesta alueidenkäyttölaissa tai rakentamislaissa säädetystä tai mainittujen lakien nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.