Vahingonkorvaus, esinevahinko, 11.9.2025, Maunulan ala-aste

Hallintopäällikkö päätti hylätä ********** (myöhemmin hakija) vahingonkorvausvaatimuksen, joka on liittynyt työssä rikkoutuneisiin silmälaseihin.

Hakemus

Hakija on esittänyt 18.9.2025 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneessa vahingonkorvausvaatimuksessa 700,00 euron suuruisen korvausvaatimuksen työssä rikkoutuneista silmälaseista.

Hakija kertoo 11.9.2025 Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan peruskoulun iltapäivätoiminnassa sattuneesta tilanteesta. Hakemuksen mukaan erityistä tukea tarvitseva oppilas yritti karata iltapäivätoiminnasta. Hakija (koulunkäynninohjaaja) oli yrittänyt estää oppilasta, jolloin oppilas oli huitaissut hakijaa kasvoihin. Tilanne eteni kiinnipitoon, jolloin oppilas löi kokonaan silmälasit pois hakijan päästä. Silmälasit olivat lentäneet lattialle ja menneet "solmuun".

Hakemuksen mukaan silmälasit on hankittu vuonna 2023 ja niiden hankintahinta on ollut 700,00 euroa. Hakemuksessa on mainittu, että työntekijä vie lasit korjaukseen ja korjauskustannukset selviävät myöhemmin.

Hakemukseen on liitetty silminnäkijänä toimineen erityisluokanopettajan allekirjoittama kuvaus tilanteesta. Erityisluokanopettaja on kuvannut vahinkotapahtumaa samoin kuin hakemuksessa.

Asian selvittäminen ja ratkaisu

Koulun rehtori on antanut 8.10.2025 asiassa selvityksensä. Rehtori on vahvistanut hakemuksessa kerrotun tapahtumakulun.

Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii lähtökohtaisesti vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi. Vahingonkorvauslain (412/1974) 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. 

Saman lain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Saman pykälän 2 momentin mukaan työnantajan vastuu koskee myös julkisyhteisöä, kun vahinko on aiheutunut sellaisen yhteisön työntekijän tai yhteisöön virkasuhteessa tai siihen verrattavissa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo. Esineen uushankintahintaa ei korvata, kun esine on käytetty.

Käsillä olevan päätöksen valmistelija on keskustellut hakijan kanssa asiasta puhelimitse 25.9.2025. Puhelussa on pyydetty hakijaa toimittamaan silmälasiliikkeen arvio siitä, voidaanko lasit korjata ja mikä on lasien korjaamisen kustannusarvio. Jos laseja ei voida korjata, niin hakijaa on pyydetty tällaisessa tapauksessa toimittamaan tosite rikkoutuneiden silmälasien hankinnasta. Hakijalle on toimitettu puhelun kanssa samansisältöinen vahingonkorvausvaatimuksen täydennyspyyntö samana päivänä tekstiviestitse 25.9.2025. Täydennystä on alun perin pyydetty 2.10.2025 mennessä. Hakijalle on lähetetty muistutus asiakirjoista 8.10.2025. Hakija ei ole edelleenkään toimittanut pyydettyjä asiakirjoja.

Hakijalle on lopulta 17.11.2025 lähetetty tekstiviestitse viimeinen täydennyspyyntö. Täydentämiselle ja selvitykselle on asiaan laatuun nähden varattu riittävä kahden viikon määräaika hallintolain 33 §:n mukaisella tavalla. Täydennystä onkin pyydetty viimeistään 1.12.2025 mennessä. Hallintolain 33 §:n 2 momentin mukaisesti hakijalle on tässä yhteydessä ilmoitettu, että määräajan noudattamatta jättäminen ei estä asian ratkaisemista. Hakija ei ole toimittanut pyydettyjä lisäselvityksiä niille annetussa määräajassa eikä ylipäätään laisinkaan ennen käsillä olevan päätöksen ratkaisemista. 

Hakijan kärsimä vahinko ei ole aiheutunut Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tai sen työntekijän toiminnasta. Vahinko on aiheutunut perusopetuksen iltapäivätoiminnassa olevan lapsen toiminnasta. Toimialalla ei ole asiassa vahingonkorvauslainsäädännön nojalla korvausvelvollisuutta. Toimiala voi kohtuussyistä korvata työntekijälle työssä rikkoutuneet silmälasit tapauskohtaisen arvion perusteella.

Hakija ei käsillä olevassa asiassa ole vastannut täydennyspyyntöihin eikä siten ole kyennyt osoittamaan kärsimänsä vahingon arvoa. Toimialalla ei ole mahdollista dokumenttien puuttuessa arvioida sitä, olisiko työntekijälle perusteltua myöntää haettu vahingonkorvaus kohtuusperustein ja mikä olisi mahdollinen kohtuullinen summa korvattavaksi. Vahingonkorvausvaatimus on siten hylättävä.

Hallintopäällikkö toteaa yleisellä tasolla, että hakijalla on mahdollisuus saattaa asiansa uudelleen vireille. Hakijan tulee tässä yhteydessä toimittaa asianmukaiset dokumentit, jolloin toimialan on mahdollista arvioida, olisiko työntekijälle perusteltua myöntää haettu vahingonkorvaus kohtuusperustein.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 14. luku koskee toimialojen johtavien viranhaltijoiden yleistä toimivaltaa. 14 luvun 1 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, toimialajohtaja päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää vahingonkorvauksesta silloin, kun kaupunki on toimialaa koskevissa asioissa korvausvelvollinen, taikka vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi. 

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja on 9.4.2025 (§ 43) päätöksellään delegoinut asiaan liittyvää toimivaltaa hallintopäällikölle. Päätöksen mukaan hallintopäällikkö päättää vahingonkorvauksesta Stadin ammatti- ja aikuisopisto pois lukien silloin, kun kaupunki on toimialaa koskevissa asioissa korvausvelvollinen, taikka vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi ja haettava määrä on enintään 5000 euroa.