Päätös on ehdotuksen mukainen.

Käsitellessään 21.5.2025 AM-ohjelman 2024 seurantaraporttia 2025, kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen: ”Valtuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta varmistaa, että sekä asumisneuvonnassa että aikuissosiaalityössä on riittävät resurssit asunnottomuuden ehkäisyyn tähtäävään työhön ja että resurssit tosiasiallisesti vastaavat äkisti kasvanutta tarvetta.”

Kaupunginkanslia, kaupunkiympäristön toimiaja sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala valmistelevat tällä hetkellä Asunnottomuusohjelmaa, joka laaditaan kaupunkistrategian 2025–2029 mukaisesti asunnottomuustyön jatkamiseksi ilman katkoksia. Asunnottomuusohjelma jatkaa kahden aiemman Helsingin asunnottomuuden vähentämisen ja poistamisen toimenpideohjelman työtä.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluissa asunnottomuustyötä tehdään aikuisten ja nuorten sosiaalityössä, asumisneuvontapalveluissa sekä maahan muuttaneiden erityispalveluissa. Kasvaneeseen palvelutarpeeseen vastataan kehittämällä nykyisiä toimintamalleja, työnjakoa ja yhteistyötä, kohdistamalla resursseja palvelun sisällä sekä lisäämällä palvelutarpeen kasvun perusteella henkilöstöä ja palveluja. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta jakaa kuitenkin huolen kasvavasta palvelutarpeesta asunnottomuuden ehkäisytyötä tekevissä palveluissa.

Helsingissä asumisneuvonta kuuluu kunta-Helsingin järjestämisvastuulle ja kunta-Helsinki ostaa asumisneuvontapalvelun sosiaali-, terveys- ja pelastustoimelta, joka tuottaa palvelun. Valtion tuleman asuntorakentamisen keskus (aikaisemmin ARA – Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) myöntää kunnille asumisneuvonta-avustusta vuosittain maksimissaan 60 prosenttia kokonaiskuluista. Helsingille myönnettiin valtion asumisneuvonta-avustusta 443 982 euroa vuodelle 2026. Avustus kattaa 30 prosenttia asumisneuvonnan kokonaiskustannuksista ja oli selkeästi vähemmän kuin vielä vuonna 2023, jolloin avustusta saatiin yli miljoona euroa ja sillä katettiin 80 prosenttia kokonaiskustannuksista. Avustuksen vähenemisestä huolimatta Helsinki on sitoutunut turvaamaan asumisneuvontapalvelun ja asumisneuvontapalvelun resursseja on lisätty. Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmassa 2024 tavoitteena on asumisneuvonnan turvaaminen vähintään nykyisessä laajuudessaan ja Kaupunkistrategiassa 2025–2029 on linjattu, että Helsinki turvaa asumisneuvonnan saatavuuden.

Asumisneuvonnan palvelujen tarve on kasvanut vuonna 2025. Syyskuun loppuun mennessä asumisneuvojilla on ollut helsinkiläisiin 16 914 asiakaskontaktia, mikä on seitsemän prosenttia enemmän kuin vuoden 2024 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Asumisneuvojat ovat auttaneet helsinkiläisiä vuokranmaksuun tai vuokravelan selvittelyyn liittyvissä tilanteissa 8 607 kertaa syyskuun 2025 loppuun mennessä, mikä on hieman enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Asunnon menetyksen uhkatilanteet ovat kasvaneet noin kolmasosalla edelliseen vuoteen verrattuna. Asumisneuvonnan palvelujen tarpeen kasvun taustalla ovat helsinkiläisten toimintaympäristön muutokset kuten sosiaaliturvan leikkaukset, elinkustannusten nousu, kasvava työttömyys ja perhekoon mukaisten kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute. Kasvaneeseen tarpeeseen on vastattu ja vuonna 2025 asumisneuvontaan palkattiin yksi uusi asumisneuvoja. Lisäksi vuonna 2026 lisätään kaksi uutta asumisneuvojan vakanssia.

Aikuissosiaalityön määritelmä on hyvin laaja ja sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausunnossa on keskitytty sellaisiin nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön palveluihin, joissa asunnottomuuden ehkäisytyötä tehdään joko osana perustyötä tai erikseen resursoituna. Lausunnossa on eritelty yli 30-vuotaiden aikuisten sosiaalityö ja nuorten sosiaalityö. Näissä palveluissa asunnottomuutta turvataan asiakkaiden asunnon saamista ja asumista ohjauksella ja neuvonnalla, tukemalla asunnonhakua sekä kirjoittamalla tarvittaessa lausunto asunnonhaun tueksi. Tarvittaessa aikuissosiaalityössä järjestetään myös tilapäisen asumisen palvelua. Nuorten palveluissa on käytettävissä myös tuetun asumisen ostot, joissa tuottaja tarjoaa nuorelle asunnon ja tarvittavan tuen siihen.

Aikuisten ja nuorten sosiaalityön palvelujen tarve on kasvanut vuonna 2025. Aikuisten sosiaalityön asiakasmäärä on kasvanut 22,8 prosenttia, asiakaskontaktien määrä 10 prosenttia ja lähetteiden määrä kuusi prosenttia vuoden 2024 vastaavasta ajankohdasta. Asiakkaita on keskimäärin 74 asiakasta työntekijää kohden. Nuorten sosiaalityön asiakasmäärä on kasvanut 17,1 prosenttia vuoden 2024 vastaavasta ajankohdasta. Asiakkaita on keskimäärin 53 asiakasta työntekijää kohden.

Aikuisten sosiaalityössä kasvaneeseen tarpeeseen on vastattu lisäämällä henkilöstöresursseja. Vuoden 2025 alussa aikuisten sosiaalityöhön kohdennettiin kuusi uutta vakanssia ja vuonna 2026 aikuisten sosiaalityöhön on siirtymässä yksi vakanssi työllistymistä edistävistä palveluista. Aikuisten sosiaalityöhön on suunniteltu kuutta lisävakanssia vuodelle 2026. Lisäksi aikuisten sosiaalityöhön kohdennetaan ensi vuonna kolme työntekijää vieraskielisten perheiden tukemiseen. Tilapäisen asumisen resurssointia on kasvatettu aiemmin ja suunnitteilla on lisätä yksi sosiaaliohjaajan virka. Lisäksi vuodesta 2025 alkaen kolme sosiaaliohjaajaa ja projektityöntekijä ovat työskennelleet Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen Helsingissä -hankkeessa, jonka tarkoituksena on vahvistaa alueellisen aikuissosiaalityön ennakoivaa roolia häätöjen ja asunnottomuuden ehkäisyssä. Nuorten sosiaalityössä on tehty palvelujen sisällä vakanssisiirtoja työn kuormituksen tasaamiseksi.

Maahan muuttaneiden erityispalveluissa turvataan vasta maahan saapuneen tai oleskeluluvan saaneen henkilön tai perheen elämäntilanteen vakiintumista laaja-alaisesti ja tarveperusteisesti. Maahan muuttaneille annetaan neuvontaa ja ohjausta, ja tarvittaessa kirjoitetaan lausunto asunnonhaun tueksi ja järjestetään tilapäistä asumista. Maahan muuttaneiden erityispalveluissa järjestetään myös välttämättömät sosiaalihuollon palvelut Helsingissä oleskeleville paperittomille henkilöille sisältäen tarvittaessa tilapäisen asumisen järjestämisen joko ryhmämuotoisessa hätämajoituksessa tai asunnoissa. Vuonna 2024 Helsingissä hätämajoituksessa on ollut 352 paperitonta henkilöä ja asunnoissa 50 ruokakuntaa. Vuonna 2025 tammi-syyskuun aikana paperittomia on hätämajoituksessa ollut 223 henkilöä. Maahan muuttaneiden erityispalveluissa asiakasmäärä on kasvanut vuonna 2025 23,9 prosenttia verrattuna vuoden 2024 vastaavaan ajankohtaan. Asiakkaita on keskimäärin 79 asiakasta työntekijää kohden. Maahan muuttaneiden erityispalveluissa on tunnistettu lisäresurssitarpeita asunnottomuuden ehkäisytyön osalta erityisesti lapsiperheiden palvelujen ja perhesosiaalityön näkökulmista.

Asunnottomuuden ehkäisytyöllä pystytään vähentämään asiakkaiden tilanteiden kriisiytymistä, parantamaan heidän itsenäistä toimintakykyään ja ehkäisemään raskaampien palveluiden käyttöä. Oikein kohdennetut resurssit – kuten riittävä henkilöstö – mahdollistavat osaltaan vaikuttavat ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet sekä asiakkaan kokonaisvaltaisen tukemisen. Riittävillä ja pitkäjänteisillä resurssiratkaisuilla pystytään turvaamaan palveluketjujen oikea-aikaisuus, tehokkuus ja jatkuvuus.

Asiasta on saatu sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausunto. Esitys on lausunnon mukainen.

Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi muille valtuutetuille.

This decision was published on 21.04.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §