Virkasuhteen täyttäminen, Jätkäsaaren peruskoulu, lehtori, äidinkieli ja kirjallisuus, KASKO-01-541-26

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää hylätä ********** oikaisuvaatimuksen, jonka hän on tehnyt Jätkäsaaren peruskoulun virka-apulaisrehtorin päätöksestä, koska oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta viittaa perusteluinaan esittelijän esittämiin seikkoihin.

********** on tehnyt 9.7.2026 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneen oikaisuvaatimuksen Jätkäsaaren peruskoulun virka-apulaisrehtorin tekemästä päätöksestä (5 §), jolla virka-apulaisrehtori on ottanut äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorin määräaikaiseen virkasuhteiseen tehtävään **********

Virka-apulaisrehtori on antanut asiassa lausunnon.

Kuntalain 134 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua.

Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Hallintosäännön 14 luvun 1 §:n 2 mom. 5 kohdan mukaan, ellei toisin ole määrätty toimialajohtaja ottaa palvelukseen toimialan viranhaltijat ja työntekijät. Toimialajohtajan henkilöstöasioiden delegoineista 14.4.2025 tekemän päätökseen (§ 45) perustuen opettajan ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää virka-apulaisrehtori.

Hakuprosessista

Matematiikan lehtorin määräaikainen virkasuhteinen tehtävä on ollut julkisesti haettavana ajalla
9.6.2026 - 23.6.2026 Helsingin kaupungin sähköisessä rekrytointijärjestelmässä sekä muissa Helsingin rekrytointikanavissa.

Hakuilmoituksella ilmoitettiin eduksi luettavan kokemuksen äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan tehtävistä peruskoulussa.

Määräajassa hakemuksen jätti 32 hakijaa. Vaadittu kelpoisuus oli kahdeksalla hakijalla. Ryhmähaastatteluun valittiin kuusi hakijaa, joista kaksi vetäytyi.

Oikaisuvaatimuksesta

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan päätös kumottavaksi. Oikaisuvaatimuksen mukaan virkasuhteen täytössä on tapahtunut jo valmistelussa virheitä ja vaatimusten kohteena oleva päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että häntä on syrjitty virantäytössä ja että valinta rikkoo lakia. Lisäksi oikaisuvaatimuksen mukaan nimityspäätös on vastoin tarkoituksenmukaisuutta. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että päätös loukkaa häntä ja hänen oikeusturvaansa virkasuhteen hakijana. Lisäksi tuodaan esille, että nimitys on toimivallan käyttämistä sellaiseen, johon toimivalta ei ollut käytettävissä.

Oikaisuvaatimuksen tekijän perustelut ilmenevät tarkemmin liitteenä olevasta oikaisuvaatimuksesta.

Lainsäädännöstä

Lain kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta 6 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus. Opettajan kelpoisuudesta säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa.

Taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetetulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhdessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin.

Hakijoita perustuslain 125 §:n 2 momentin perusteella vertailtaessa on nimitysperusteita oikeuskäytännön mukaan arvioitava kokonaisuutena, jossa koulutuksen ja työkokemuksen ohella on otettava huomioon myös hakijan viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet (KHO 2005:44).

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998, jäljempänä myös kelpoisuusasetus) 5 §:ssä säädetään peruskoulun aineenopettajan kelpoisuudesta. Pykälän mukaan aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:

1) ylemmän korkeakoulututkinnon;

2) kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot; sekä

3) vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, kelpoisuuden tuottavat osaltaan kussakin opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa.

Yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentin mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 8 §:n 1 momentin mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä tässä laissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan taikka tehtävään tai koulutukseen valitessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, jollei työnantajan menettely ole johtunut muusta hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta taikka jollei menettelyyn ole työn tai tehtävän laadusta johtuvaa painavaa ja hyväksyttävää syytä.

Asian arviointi

Virkaan valittu täyttää kelpoisuusasetuksessa mainitun muodollisen kelpoisuuden. Virka-apulaisrehtorin päätöksen mukaan valittu erottui edukseen erilaisten oppijoiden huomioimisella ja jäsentelevällä tavalla pohtia opetusta ja oppimista. Valittu toi hakemuksessaan ja haastattelussa esille tekijöitä, joiden perusteella tehtävän hoitamisen edellytykset täyttyy.

Oikaisuvaatimuksessa väitetään, että vaatimuksen tekijää on syrjitty virkasuhdetta täytettäessä. Syrjintäperustetta ei kuitenkaan tarkenneta. Virka-apulaisrehtorin lausunnon mukaan haastatteluun kutsuttiin hakijoita, jotka hakemuksissaan toivat esille jonkun tai joitakin seuraavista: olivat tehtävään päteviä, toivat esiin kokemuksen työskentelystä peruskoulussa, osoittivat motivaatiota ja innostusta tehtävän hyvään suorittamiseen. Valintamenettelyn luonteeseen kuuluu, ettei kaikkia hakijoita kutsuta haastatteluun. Oikaisuvaatimuksen tekijän toimittaman hakemuksen (liitteenä) mukaan hän ei täytä muodollista kelpoisuutta. Oikaisuvaatimuksen tekijää ei kutsuttu haastatteluun. Oikaisuvaatimuksen tekijää ei ole syrjitty.

Oikaisuvaatimuksessa ei tuoda tarkemmin esille, millä perusteilla oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo menettelyssä tapahtuneen virheitä tai päätöksen syntyneen virheellisessä järjestyksessä. Todettakoon, että tehtävä on ollut julkisesti haettavana, haastattelut on järjestetty asianmukaisesti ja päätöksen on tehnyt toimivaltainen viranhaltija. Samoin päätös on perustunut kokonaisharkintaan, jossa on otettu huomioon hakijan koulutus, työkokemus sekä rekrytointiprosessin aikana tehty arviointi.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Virka-apulaisrehtori on harkintansa mukaan voinut valita koulutuksen, työkokemuksen ja haastattelussa ilmenevien seikkojen kokonaisarvioinnin perusteella parhaiten tehtävään soveltuvaksi arvioimansa hakijan. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että virka-apulaisrehtori olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä. Päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä, päätöksentekijä ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen.

Esittelijä esittää edellä lausuttuun, virka-apulaisrehtorin päätökseen ja lausuntoon viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.