Tarveselvitys, perusparannus, Leijona-kortteli, kaupunginkanslia

Kansliapäällikkö päätti hyväksyä Leijona-korttelin perusparannuksen tarveselvityksen.

Kuvaus kohteesta

Leijona-kortteli sijaitsee Helsingin kaupungin empirekeskustassa. Kortteli rajautuu etelässä Kauppatoriin, pohjoisessa Senaatintoriin, idässä Katariinankatuun ja lännessä Sofiankatuun. Keskeinen sijainti kaupungin historiallisessa keskustassa tekee korttelista kaupunkikuvallisesti merkittävän. Pitkä ja monipuolinen käyttöhistoria, erityisesti kaupungin hallinnon sijaintipaikkana, tekee siitä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan. Leijona-korttelin rakennukset liittyvät kiinteästi kaupungin ja kaupunkielämän syntymiseen ja kehittymiseen. Kortteli itsessään näkyy jo Helsingin varhaisimmissa asemakaavasuunnitelmissa 1640-luvulta. 

Leijona-korttelia hallitsee kaupungintalo etelään Kauppatorille suuntauvilla empirejulkisivuilla.  Kyseiset julkisivut ja juhlasali ovat merkittävimmät muistumat hotelli Seurahuoneen ajanjaksosta, joka sijoittui vuosille 1833–1913. Rakennuksen suunnitteli Carl Ludvig Engel ja se oli Helsingin ensimmäinen hotelli- ja juhlatilarakennus. Vuodesta 1913 alkaen rakennus toimi kaupungin hallintokäytössä ilman suurempia muutostöitä itse rakennukseen. 

Kaupungintalon nykyinen kokonaisuus on Aarno Ruusuvuoren suunnitteleman muutostyön tulos. Vanhan julkisivun ja juhlasalin ympärille rakennettiin moderni uudisrakennus, joka oli rakennusteknisesti, kustannuksiltaan ja arkkitehtuurin kokonaisvaltaisuuden näkökulmista poikkeuksellinen hanke koko Suomen mittakaavassa. Kaupungintalon ensimmäinen vaihe, joka kattoi lähes kokonaan nykyisen kaupungintalon, valmistui 1970 ja toinen vaihe, jonka muodostaa ravintola- ja valtuustosalin kokonaisuus, valmistui 1988.

Senaatintorin suuntaan Leijona-kortteli muodostuu kolmesta kauppiastalosta, Bockin talosta, Burtzin talosta ja Helleniuksen talosta. Kauppiastalot kuuluvat Helsingin vanhimpaan rakennuskantaan ja ne on rakennettu 1700-luvun loppupuolella yksityis- ja liikekäyttöön. 1800-luvun alkupuolella kaikkiin taloihin tehtiin muutoksia, korotuksia ja laajennuksia, joista merkittävin on 1816–1819 Carl Ludvig Engelin suunnittelemat muutostyöt Bockin taloon. Tässä yhteydessä taloa korotettiin uudella kerroksella, täydennettiin sivusiipi Katariinankadun puolelle ja lisättiin sisäpihan suuntaan uusi juhlasali, Empiresali, kenraalikuvernöörin tarpeisiin. Lisäksi kaikkien kauppiastalojen julkisivuja yhtenäistettiin 1830-luvulla Engelin suunnitelmien mukaan täydentämään Senaatintorin arvokkuutta. Bock, Burtz ja Hellenius talot liitettiin osaksi kaupungintalon tiloja kahdessa vaiheessa 1965–1970 ja 1980–1987 Aarne Ruusuvuoren suunnitelmiin pohjautuen.

Leijona-korttelin kauppiastalot ovat siirtyneet kaupungin omistukseen 1837–1896 aikana ja hotelli Seurahuone 1901. Bockin talo toimi vuodesta 1837 lähtien ensin raatihuoneena ja myöhemmin mm. raastuvanoikeutena, maistraattina, kaupungintalona, tullikamarina ja vankilana. Burtzin ja Helleniuksen taloissa toimi vuodesta 1896 alkaen puolestaan poliisilaitos ja poliisivankila. Seurahuoneen rakennus toimi 1913 alkaen ensin kaupungin rahatoimikamarina ja vuodesta 1932 lähtien kaupungintalona.

Leijona-korttelin eri osia kuuluu peräti kolmeen Museoviraston määrittelemään valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY): Senaatintori ympäristöineen, Helsingin Aleksanterinkatu sekä Helsingin kauppatori sitä rajaavine rakennuksineen. Kaikki korttelin rakennukset on suojeltu asemakaavassa lukuun ottamatta vuonna 1988 valmistuneita korttelin pohjoisen keskiosan rakennusosia. 

Kauppiastalot Bock, Burtz ja Hellenius on peruskorjattu viimeksi 1980-luvulla ja tämän jälkeen tiloissa on tehty vain välttämättömiä korjaustöitä. Kaupungintalo on peruskorjattu 1997. Leijona-korttelin muita isompia muutos ja korjaustöitä ovat olleet olleet 2020 valmistuneet aulan Tapahtumatori ja kulkuyhteyksien muutokset, työympäristöjen tilakehittämisen toimenpiteen 2020–2025 välillä ja Auditorion perusparannus 2025. 

Kuvaus nykyisestä toiminnasta

Leijona-korttelin tilat toimivat tällä hetkellä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen kokoontumis- ja päätöksentekopaikkana. Kaupunginkanslian toiminnoista korttelissa sijaitsee hallinto-osaston ja viestintäosaston henkilöstöä yhteensä noin 240 henkilöä. Kaupunkilaisille tarjottavia palveluita ovat kirjaamo, sovittelutoiminta ja matkailuneuvonnan palvelut.

Kaupungintalon aula-aula on avointa julkista tilaa. Kaupunkilaisilla on mahdollisuus vierailla ja käyttää ala-aulaa talon aukioloaikoina. Osana aulaa toimii Tapahtumatori-niminen avoin tapahtuma- ja keskustelutila. Tapahtumatori on käytettävissä kaupungin omien tilaisuuksien lisäksi asukkaille ja yhteisöille. Siellä järjestetään seminaari-, keskustelu- ja lehdistötilaisuuksia, työpajoja, kokouksia ja erilaisia kaupunkitapahtumia, joissa Helsingin kehittäminen on keskiössä. Kaupungintalolla on lisäksi merkittävä rooli juhla- ja edustustilaisuuksien tilana. Edustustilaisuuksien pääasiallinen tapahtumapaikka on juhlasali ja siihen liittyvät lämpiötilat. Tapahtumatorilla järjestetään vuosittain noin 200 tapahtumaa, juhlasalissa puolestaan noin 100 edustus- ja juhlatilaisuutta. Leijona-korttelin katutason tilat toimivat pääasiassa liiketiloina ja niiden vuokraustoimintaa ylläpitää kaupungin omistama Kaupunkitilat Oy. 

Kuvaus tilatarpeesta

Kaupunginkanslia on toteuttanut kaupungintalon peruskorjaukseen liittyvän esiselvitys- ja tilakonseptointityön, joka tähtää kaupungintalon kokonaisvaltaiseen palvelu- ja työympäristökehittämiseen. Esiselvityksen lopputuloksena on uuden kaupungintalon toimintojen, tarpeiden ja tavoitteiden kuvaus ja tämän mahdollistava tilakonsepti. Tilakehittäminen toteutettiin 04–09/2025 aikana yhteistyössä palvelumuotoilun puitesopimuskumppaneiden kanssa. 

Leijona-korttelin tilakehittämistä lähestyttiin neljän osa-alueen kautta; päätöksenteko ja päätöksenteon tuki, kaupunginkanslian työympäristö, kaupunkilaisten kohtaamispaikka ja juhla- ja edustustilaisuudet. Kaikkia neljää toimintoa tarkasteltiin seuraavista kehittämisen tavoitteista; tilaturvallisuus, saavutettavuus ja esteettömyys, tilatehokkuus ja monikäyttöisyys, työkulttuurin ja toiminnallisuuden kehittäminen. Lopputuloksena syntyneessä tilakonseptissa yhdistyy kaikkien osa-alueiden tilatarpeet yhteensovitettuna arkkitehtoniseen kokonaisuuteen ja elinkaareltaan pitkäikäiseen ratkaisuun.

Osallisuus ja yhteisvalmistelu

Tilakehittämisen selvitys- ja kehitystyötä tehtiin tiiviissä yhteistyössä eri käyttäjäryhmien kanssa. Hankkeessa osallistettiin pormestarikuntaa, kaupunginvaltuustoa, toimialojen edustajia ja kaupunginkanslian henkilöstöä. Koko kaupunginkanslian henkilöstöä kuultiin kyselyn ja työpajojen muodossa ja lisäksi henkilöstöstä koottu yhteiskehittäjäryhmä kokoontui työpajamuotoiseen työskentelyyn. Kaupunginvaltuustolle järjestettiin puolestaan kaksi työpajaa. Toimialojen edustajia kuultiin yhteisessä ryhmähaastattelussa. Pormestarikunnalle järjestettiin henkilöhaastattelut. Hankkeen ohjausryhmässä olivat edustettuina kaikki kaupunginkanslian osastot. Yhteistyötä eri käyttäjäryhmien kanssa jatketaan myös hankkeen seuraavissa vaiheissa aina tilojen valmistumiseen asti.

Hankkeen laajuus, kustannukset ja aikataulu

Leijona-korttelin perusparannushankkeeseen sisältyy aikaisemmin erillisinä hankkeina investointiohjelmassa olleet Kaupungintalon perusparannus ja Bock-Burtz-Hellenius-talojen perusparannukset. Hankkeella haetaan kustannussäästöjä ja lyhennetään ajallisesti erillisistä peruskorjauksista syntyvää häiriöaikaa haasteellisella ydinkeskusta-alueella. 

Leijona-korttelin perusparannuksen laajuus on kaupungintalon osalta noin 20 500 hym² ja Bock-Burtz-Hellenius talojen osalta noin 6 500 hym², yhteensä noin 27 000 hym². Vuokranmaksun perusteena oleva huoneistoala on 18 396 htm², tästä kaupunginkanslian käytössä olevan tilan osuus on 15 082 htm² ja muiden kaupungin toimijoiden, Kaupunkitilat Oy:n, Palmian ja Helen Oy:n, käytössä olevien tilojen osuus on 3 314 htm². Kaupungin sisäisen vuokramallin mukaan määritetty Leijona-korttelin perusparannuksen aiheuttama sisäinen enimmäisvuokra hintatasossa 12/2025 on 9 191 150 euroa/vuosi, 41,64 euroa/htm²/kk.  Tästä kaupunginkanslian käytössä olevien tilojen vuokra on 7 493 560 euroa/vuosi ja muiden kaupungin edellä mainittujen toimijoiden 1 697 590 euroa/vuosi.

Sisäinen vuokra 41,64 euroa/ htm²/kk muodostuu seuraavasti: investointivastike 14,24 htm²/kk, tuottovaatimus 15,84 htm²/kk, maanvuokra 4,72 htm²/kk, ylläpitovuokra 6,17 htm²/kk ja yleiskustannus 0,67 htm²/kk. Rakentamisohjelmassa hankkeelle on varattuna 130 miljoonaa euroa. Lopullinen pääomavuokra tarkistetaan urakkavaiheen kustannusten mukaan ja ylläpitovuokra tarkistetaan valmistumisajankohdan kustannustasoa vastaavaksi. Hankkeen alkuvaiheessa Leijona-korttelin kaikki rakennukset tarkemitattiin ja saatiin todelliset huoneistoalat, joka osaltaan nostaa vuosivuokran määrää huoneistoalan noustessa vastaamaan todellista tilannetta.

Leijona-korttelin yhtenäinen perusparannushanke jakautuu ensin suoritettavaan tekniseen tarvesuunnitteluun, 02–06/2026, ja varsinaiseen hankesuunnitteluun 08/2026–02/2027. Tätä seuraa yleis- ja toteutussuunnitteluvaiheet, 03/2027–03/2028. Rakentamisen ajankohta ajoittuu 03/2028–03/2031 aikavälille.

Väistötilat

Leijona-korttelin toimintoja tullaan siirtämään työmaavaiheen ajaksi väistötiloihin niin, että toiminta jatkuu keskeytyksettä. Väistötilojen tarve tulee sijoittumaan aikavälille 01/2028–05/2031 ja varsinainen väistötilasuunnittelu käynnistyy 08/2026 aikana, jolloin täsmennetään eri toimintojen väistötilatarpeet ja sijoittuminen. Väistötilaratkaisuksi pyritään toteuttamaan ensisijaisesti sijoittuminen kaupungin omiin tiloihin. Toiminnot voivat sijoittua useampaan eri kohteeseen kuitenkin niin, että päätöksenteko ja kaupunginkanslian päätöksenteon tukitoiminnot sijoittuvat samaan kohteeseen. Asiakaspalvelutoimintoja toteuttavat kirjaamo, sovittelutoiminta ja matkailuneuvonta puolestaan pyritään sijoittamaan asiakkaitaan parhaiten palveleviin sijainteihin ja edustustilaisuudet puolestaan toteutetaan parhaiten tarkoitukseen sopivissa muissa kaupungin tiloissa.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 12 luvun 1 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan kansliapäällikkö päättää tilahanketta koskevan tarveselvityksen hyväksymisestä.