Hankesuunnitelma, Naurissalmen metrosillan uusiminen, liikenneliikelaitos

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Naurissalmen metrosillan uusiminen on välttämätöntä sillan rakenteellisen kunnon ja metron liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. Nykyinen silta on huonokuntoinen ja sen kantavuus on puutteellinen. Silta uusitaan kiireellisesti, jotta vältetään riskit metroliikenteen ennakoimattomista katkoksista.

Hanke toteutetaan Junatien metrosillan uusimisen aiheuttaman liikennekatkon aikana. Keskittämällä useampaan siltaan kohdistuvat hankkeet samalle liikennekatkolle pystytään vähentämään matkustajille aiheutuvia haittoja.

Hankkeen strategiasidonnaisuus

Helsingin kaupunkistrategiassa 2025–2029 todetaan Helsingin liikennejärjestelmän nojautuvan ensisijaisesti joukkoliikenteeseen ja että joukkoliikenteen houkuttelevuus kehittyy positiivisesti. Lisäksi kaupunkistrategiassa todetaan, että kaupungin turvallisuutta vaalitaan reagoimalla herkästi ja ennalta estävästi turvallisuutta uhkaaviin ilmiöihin ja tilanteisiin.

Hankkeen toteuttaminen tukee näitä kaupunkistrategian tavoitteita.

Kaupunkistrategiassa todetun mukaisesti työmaiden tulee aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa kaupunkilaisille. Liikkumista vaikeuttavien hankkeiden jaksottaminen, töiden nopeuttamiseen vaikuttavien toimien toteuttaminen, työmaiden aikaisten liikennejärjestelyjen toimivuuteen panostaminen sekä läpimenoaikojen lyhentämiseen kytketyt kannustimet ovat strategiassa todetut keskeiset keinot haittojen vähentämiseksi.

Hankkeen suunnittelussa ja toteuttamistavassa on huomioitu nämä kaupunkistrategian tavoitteet työmaiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi.

Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet

Naurissalmen metrosilta Kulosaaren ja Herttoniemen asemien välissä on 57,2 metriä pitkä vuonna 1973 valmistunut kolmiaukkoinen kotelopalkkisilta. Silta on vesistösilta, joka ylittää Naurissalmen. Sillan on todettu vuosina 2025–2026 tehdyissä rakenteellisissa kuntotutkimuksissa olevan huomattavan huonossa kunnossa ja siten silta uusitaan kiireellisesti.

Sillalla kulkee kaksi metroraidetta ja silta sijaitsee Kulosaaren puistotien sillan ja Itäväylän Naurissalmen sillan välissä. Silta sijaitsee haastavassa paikassa ympäröivien muiden siltojen, ylitettävän vesistön sekä lähellä sijaitsevien tärkeiden luontoarvojen takia.

Silta on ollut metroliikenteen aktiivisessa käytössä vuodesta 1982 lähtien. Sillalle on tehty 1980- ja 1990-luvulla pienempiä huolto- ja korjaustoimenpiteitä. Vuosien 2020–2024 aikana toteutettujen kuntotutkimusten perusteella sillalle oli ohjelmoitu toteutettavaksi ylläpitokorjaus tai kevyt peruskorjaus. Vuonna 2025 tehdyssä erikoistarkastuksessa ja kantavuusselvityksessä sillan todettiin olevan ennakoitua huonommassa kunnossa ja vaativan järeämpiä toimenpiteitä.

Luontonäkökohdat

Hankealueella sijaitsee tärkeitä luontoarvoja. Hankkeen tavoitteena on huomioida alueella sijaitsevat luontoarvot ja osaltaan varmistaa luonnon monimuotoisuuden säilyminen hankealueella tehtävistä toimenpiteistä huolimatta.

Silta sijaitsee "Kivinokan itäosa" lepakkoalueella, joka ulottuu Kulosaaren kartanolta Saunalahdelle asti. Hankkeen valmistelussa lepakoista on tehty erillinen selvitys vesilupaa varten.

Naurissalmen metrosillasta noin puolen kilometrin etäisyydellä pohjoiseen sijaitsee Vanhankaupunginlahden lintuvesien Natura-alue (SCI/SPAFI0100062). Vajaa puoli kilometriä pohjoiseen sijaitsee Kivinokka-Fastholman tärkeä lintualue (arvoluokka 1).

Noin 60 metriä luoteeseen sillasta alkaa Vanhankaupunginlahden valtakunnallisesti ja paikallisesti ekologisesti merkittävä vedenalainen meriluontoalue (EMMA ja PEMMA).

Sillan läheisyydessä olevalla lähivirkistysalueella sijaitsee jalopuita, jotka ovat suojeltavia luontoarvoja. Kohteen ympäristössä olevaa vanhaa ja arvokasta puustoa säilytetään mahdollisuuksien mukaan ja säilytettävät puut suojataan rakennustöiden aikana. Työn aikana kaadettujen puiden tilalle istutetaan uudet puut.

Ratkaisuvaihtoehtojen tutkiminen

Hankesuunnitteluvaiheessa tutkittiin neljää vaihtoehtoa

• VE0 nykyisen sillan loppuun käyttö ja uusiminen tulevaisuudessa
• VE1 sillan kevyt korjaus
• VE2 sillan raskas peruskorjaus
• VE3 sillan uusiminen

Vaihtoehtojen VE0 ja VE1 mukaisilla toimenpiteillä sillan kantavuutta ei pystyttäisi palauttamaan tavoitearvoihin, vaan silta olisi joka tapauksessa korjattava tai uusittava arviolta 5–10 vuoden kuluessa sillan kunnon vuoksi.

VE2 mukaisella raskaalla peruskorjauksella nykyisen sillan elinkaarta saataisiin jatkettua noin 30 vuodella, mutta raskaan peruskorjauksen kustannusten arvioidaan lähes vastaavan uuden sillan rakentamisen kustannuksia. Raskasta peruskorjausta ei myöskään ehdittäisi tekemään vuoden 2027 metron liikennekatkon suunnitellun enimmäiskeston aikana.

Näin ollen VE3 mukainen Naurissalmen metrosillan uusiminen vuoden 2027 liikennekatkon aikana on tarkoituksenmukaisin vaihtoehto sillan kunto-ongelmien ratkaisemiseen. Uusimisella saavutetaan kustannustehokkaasti sillan kantavuuden parantaminen matkustajahaitat minimoiden.

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on toteuttaa laadukas ja kustannustehokas uusi silta ja näin varmistaa metron häiriötön liikennöinti jatkossa. Uusi silta on suunniteltu niin, että sillan pinnat voidaan uusia jatkossa puoli kerrallaan, mikä osaltaan edistää metroliikenteen toimintamahdollisuuksia myös tulevaisuudessa. Uuden sillan tavoitekäyttöikä on 100 vuotta asianmukaisesti ylläpidettynä. Ensimmäinen peruskorjaus uudelle sillalle pitää tehdä noin 40 vuoden iässä. Lopputuloksena on siten pitkäikäinen ja mahdollisimman vähän korjausta vaativa silta.

Junatien metrosillan uusimishanke asettaa Naurissalmen metrosillan uusimiselle tiukan, mutta selkeän aikataulun. Hankkeen johtamisessa ja siihen liittyvissä hankinnoissa otetaan korostetusti huomioon nämä aikataulurajoitteet. Hankkeessa huomioidaan vesistö, jossa silta sijaitsee, sillan lähettyvillä olevat luontoarvot ja sillan molemmilla puolilla sijaitsevat toiset sillat.

Hankkeen toteuttaminen

Hanke toteutetaan vuosien 2027–2028 aikana siten, että metroliikenteeseen vaikuttavat työvaiheet ajoitetaan ja koordinoidaan Junatien metrosillan uusimisen aiheuttaman liikennekatkon ajalle. Hankkeen toteutus kestää kaikkiaan noin 18 kuukautta.

Toteutus aloitetaan vuoden 2027 alussa työsillan rakentamisella ja paalutuksilla. Työsillan työmaatie sijoittuu väistämättä osittain läheiselle lähivirkistysalueelle, jossa on suojeltavia luontoarvoja. Työsiltaa ja työsillan työmaatietä varten alueelta on välttämätöntä poistaa puustoa. Säilytettävät puut suojataan ja työn aikana kaadettujen puiden tilalle istutetaan uudet puut. Työsiltaa käytetään vanhan sillan purkamiseen sekä uuden sillan välitukien rakentamiseen.

Uusi silta toteutetaan samalla tavalla, kuin Junatien uuden metrosillan lohko 5, jossa rakenteena on teräsliittopalkkisilta betonikannella. Uusi silta kasataan radan päällä nykyisen sillan itäpuolella liikennekatkon aikana ja työnnetään pituussuunnassa paikalleen, kun edellinen silta on purettu ja uudet välituet rakennettu. Sillan molemmin puolin sijaitsevat sillat, alla oleva vesistö ja läheisyydessä sijaitsevat suojeltavat luontoarvot rajoittavat kohteessa käytettävissä olevia työmenetelmiä.

Hankkeen toteuttaminen edellyttää vesiluvan saamista hankkeelle. Vesiluvan hakemus on vireillä lupaviranomaisilla.

Työsilta puretaan pois kevään 2028 aikana.

Naurissalmen metrosillan uusiminen toteutetaan kokonaisurakkana. Urakkamuodon valintaan vaikutti hankkeen tiukka aikataulu. Hankkeen aikataulu tulee urakoitsijalle annettuna ja aikatauluun liittyy sanktioita, mikäli siinä ei pysytä.

Uuden sillan rakentamiseen tarvittavat teräsrakenteet on hankkeeseen liittyvistä hankinnoista aikataulukriittisin. Materiaalihankinnat pitää pystyä tekemään riittävän ajoissa, jotta sillan uusiminen voidaan toteuttaa liikennekatkon aikana. Materiaalitilausten viivästyminen on hankkeen merkittävin riski. Tätä riskiä on hallittu hankkeen aikataulutuksessa kattavalla markkinakartoituksella, jossa on mm. varmistettu materiaalin toimitusajat potentiaalisilta tarjoajilta. Aikatauluriskiä hallitaan myös esittämällä hankkeeseen liittyvien hankintojen osalta hankintatoimivallan siirtoa liikenneliikelaitoksen toimitusjohtajalle. Hankesuunnitelman enimmäishintaan on sisällytetty riskivaraus.

Hankkeen toteutustapa ja -ajankohta on yhteensovitettu kaupunkiyhteisesti huomioiden tiedossa olevat muut merkittävästi liikkumiseen vaikuttavat suunnitellut ja toteutettavat hankkeet. Myös HSL:n järjestämän metroa korvaavan joukkoliikenteen järjestämisen edellytykset on huomioitu eri hankkeiden jaksottamisessa ja Junatien metrosillan uusimishankkeen poikkeusliikennejärjestelyjen suunnittelussa.

Vaikutukset metroliikenteelle

Sillan uusimista ei voida toteuttaa ilman liikennekatkoa, joten matkustajille aiheutuvien haittojen minimoimiseksi sillan uusiminen on järkevää toteuttaa Junatien metrosillan uusimisen aiheuttaman liikennekatkon aikana.

Metroliikenteen katko kestää tämänhetkisen arvion mukaan seitsemän kuukautta. Kalasataman metroasema on suljettuna metrokatkon ajan, ja lisäksi noin kaksi kuukautta ennen katkoa sekä kaksi kuukautta metron liikennekatkon jälkeen. Metrojunat kulkevat pysähtymättä suljetun aseman ohi sekä metrokatkoa edeltävän että katkon jälkeisen ajan. Kyseessä on yksi metron käyttäjämääriltään keskeisimpiä osuuksia, joten hankkeen vaikutukset ovat poikkeuksellisen suuret.

Liikennekatko alkaa loppukeväällä 2027 ja jatkuu loppuvuoteen 2027. Katkon aikana metro liikennöi kahdella osuudella: lännen suunnasta Hakaniemeen ja idän suunnasta Herttoniemeen saakka. Liikennöinti toteutetaan kummallakin osuudella noin viiden minuutin vuoroväleillä. HSL tarkentaa metron liikennöintimallia liikennekatkon aikana toteutettavien hankkeiden suunnittelun ja valmistelun edetessä.

Metron liikennekatkon aikaisen liikennöintimallin suunnittelussa on otettu huomioon metroradan liikennöintimahdollisuudet sekä kaupunkirakenteen asettamat rajoitteet kattavan korvaavan liikenteen järjestämiselle. Saman liikennekatkon aikana toteutetaan useita peruskorjaus- ja uusimishankkeita Hakaniemen ja Herttoniemen välisellä rata-alueella, mikä osaltaan vaikuttaa katkon laajuuteen.

HSL suunnittelee ja hankkii metroa korvaavan joukkoliikenteen. Metroa korvaava bussilinja tulee kulkemaan Hakaniemen ja Herttoniemen asemien välisellä osuudella metrokatkon aikana. Bussi kulkee Sörnäisten rantatietä ja Itäväylää pitkin. Busseille pyritään järjestämään mahdollisimman sujuva kulku ja bussikaistat linjan koko reitille.

Tämänhetkisen suunnitelman mukaan HSL tihentää lisäksi muuta bussiliikennettä Herttoniemen ja Pasilan välillä sekä Itä-Helsingin ja junaradan (päärata) välillä. Muutokset toteutetaan muokkaamalla olemassa olevia linjoja ja vuorovälejä.

Kruunusiltojen raitiovaunuliikenteen yhteyttä tullaan hyödyntämään osaltaan korvaamaan metroa katkon aikana.

Vaikutukset tieliikenteeseen, jalankulkuun, pyöräliikenteeseen ja veneliikenteeseen

Työmaaliikenne tulee kulkemaan työmaatielle ja työsillalle Kipparlahden silmukan yli, joka tulee vaikuttamaan ajoneuvo- ja pyöräliikenteeseen ja jalankulkuun. Kipparlahden silmukalla kulkee pyöräilyn pääreitti, jolle järjestetään kiertotie yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan kanssa.

Kipparlahden silmukan vieressä on yleinen pysäköintialue, jota käytetään työmaan tukitilana ja siten pysäköintialue on poissa käytöstä hankkeen ajan. Työmaajärjestelyt eivät vaikuta Itäväylän liikenteeseen.

Naurissalmen sillan alle rakennetaan työsilta, jonka vuoksi sillan alta ei pääse kulkemaan veneellä työsillan olemassaolon aikana. Naurissalmen sillan alta ei kulje virallista venereittiä. Hankkeen aikana veneliikenne pääsee kulkemaan Kulosaaren ja Kalasataman välisten siltojen ali.

Sidosryhmäyhteistyö

Kansliapäällikkö on asettanut yhteistyöryhmän, jonka tehtävänä on Junatien metrosillan uusimishankkeen sekä sen rinnakkaisten hankkeiden vaikutusten kaupunkitasoinen koordinointi ja osapuolien sitoutumisen vahvistaminen. Yhteistyöryhmän toiminnalla kaupunki pyrkii kaikin keinoin minimoimaan metroliikenteen katkoon tarvittavan ajan ja varmistamaan, että liikennehaitasta syntyvät vaikutukset keskustan ja Itä-Helsingin välillä sekä Kalasatamassa alueellisesti jäisivät mahdollisimman pieniksi. Yhteistyöryhmän osapuolina ovat kaupunginkanslia, HKL, kaupunkiympäristön toimiala, HSL ja Kaupunkiliikenneyhtiö.

Yhteistyöryhmän työskentelyllä varmistetaan, että eri sidosryhmien näkökulmat tulevat yhteensovitetuksi Junatien metrosillan uudistamishankkeen ja metron liikennekatkon poikkeusjärjestelyjen suunnittelussa ja toimeenpanossa. Ryhmän toiminnalla tuetaan myös kaupunkiyhteistä, ajantasaista viestintää ja vuorovaikutusta kaupunkilaisille ja muille asianosaisille. Viestinnällisten tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyöryhmän alaisuudessa toimii myös erillinen viestintäryhmä.

Hankkeen kustannukset

Hankkeen arvonlisäverottomaksi kustannukseksi on arvioitu yhteensä enintään 15.000.000 euroa hankesuunnitelman mukaisesti.

Hankkeen kustannustason (esityksen mukaisesti tammikuu 2026) seurannassa käytetään maarakennuskustannusindeksiä (2015=100, 1/2026=129,32).

Hankkeen kustannukset muodostuvat projektinjohdon, suunnittelun ja siltaurakan toteutuksesta sekä erillishankinnoista. Lisäksi kustannusarvioon on sisällytetty 24 % varaus tilaajan erillishankintoihin ja riskeihin.

Vuosina 2023–2025 suunnittelukuluja on toteutunut yhteensä 500.000 euroa. Vuodelle 2026 hankkeen kustannuksiksi on arvioitu 3.800.000 euroa, vuodelle 2027 8.400.000 euroa ja vuodelle 2028 2.300.000 euroa.

Vuoden 2026 talousarvioon sisältyvässä HKL:n 10-vuotisessa investointiohjelmassa hankkeelle on varattu vuosille 2026–2028 yhteensä 600.000 euroa. Vuosien 2027–2028 määrärahatarpeet otetaan huomioon vuoden 2027 talousarvioehdotuksen valmistelun yhteydessä.

Hankkeen käyttötalousvaikutukset

Hanke aiheuttaa 20 vuoden poistoajalla tasapoistoina 750.000 euron vuotuisen lisäyksen poistokustannuksiin.

HSL:n perussopimuksen perusteella 50 % investoinnin poistoista (375.000 euroa/vuosi) ja 50 % laskennallisista korkomenoista (20 vuoden aikana yhteensä 1.200.000 euroa, laskentakorko 5 %) voidaan laskuttaa HSL:ltä. HKL palauttaa HSL:ltä laskuttamansa 50 % laskennallisen korkomenon ns. infran korkotulona kaupungille.

Loppuosa poistoista (375.000 euroa vuodessa) ja investoinnin rahoittamisesta aiheutuvat todelliset 1.100.000 euron korkokulut laina-aikana (korkokanta 4 % ja laina-aika 20 vuotta) jäävät kaupungin liikenneliikelaitoksen infratukena maksettavaksi. Hankkeen vaikutus HKL:lle maksettavaan kaupungin tukeen on keskimäärin 600.000 euroa vuodessa.

Lisäksi osa HSL:ltä laskutettavasta 50 % poisto-osuudesta ja 50 % laskennallisesta korosta kiertyy vuosittain käytön mukaisesti kaupungin maksettavaksi HSL:n maksuosuuden kautta; noin 50 % poisto-osuudesta ja laskennallisesta korosta katetaan lipputuloilla ja loppuosa kohdistuu kuntaosuuteen. Hankkeen kokonaisvaikutus Helsingin kaupungin käyttötalouteen arvioidaan olevan keskimäärin 800.000 euroa vuodessa (HSL:n maksuosuus ja HKL:n saama kaupungin tuki yhteensä).

Toimivalta

Hankkeesta päättäminen

Hallintosäännön 11 luvun 1 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan liikelaitoksen johtokunta päättää kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa tarveselvitykseen perustuvan hanke- tai muun suunnitelman hyväksymisestä.

Kaupunginhallituksen vahvistamien hyväksymisrajojen mukaan HKL:n johtokunta päättää enintään 5.000.000 euron hankkeista.

Hankkeen arvonlisäverottoman kokonaishinnan ollessa 15.000.000 euroa HKL:n johtokunta voi esittää hankkeen hyväksymistä kaupunginhallitukselle.

Hankinnat

Hallintosäännön 11 luvun 1 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan liikelaitoksen johtokunta, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää hankinnoista lukuun ottamatta osakkeita.

This decision was published on 17.04.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Pöytäkirjan 25, 26 (Kohta 1), 27 (Kohta 1), 28, 29, 31 ja 32 §:t.

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 26 (Kohta 2), 27 (Kohta 2) ja 30 §:t.

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Fyysisesti tai postitse toimitetun oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Sähköisesti toimitetun oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen johtokunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.