Helsingin kaupungin hyvinvointisuunnitelma 2026–2029, kaupunginkanslia

Kaupunginvaltuusto hyväksyy Helsingin kaupungin hyvinvointisuunnitelman vuosille 2026–2029 ja kehottaa lautakuntia ja johtokuntia, keskushallintoa ja toimialoja huomioimaan hyvinvointisuunnitelman tavoitteet 2026–2029 osana vuosittaista talousarviovalmisteluaan.

Helsingin kaupungin hyvinvointisuunnitelma on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 6 § (612/2021) mukainen valtuustokausittain tehtävä asiakirja. Lain mukaan kunnalla on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin kuin tämä tehtävä kytkeytyy kunnan muihin lakisääteisiin tehtäviin. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet. Lisäksi kunnassa on valmisteltava valtuustolle valtuustokausittain hyvinvointisuunnitelma ja -kertomus edellä mainituista asioista. Uudenmaan erillisratkaisun vuoksi hyvinvointisuunnitelma laaditaan Helsingissä kunta-Helsingin ja sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen yhteisenä asiakirjana yhteistyössä HUS-yhtymän kanssa muista Suomen kunnista ja hyvinvointialueista poiketen.

Hyvinvointisuunnitelma on myös kaupunginhallituksen kaupunginstrategian toimeenpanopäätöksen 29.9.2025 § 607 mukainen ohjelmallisen kokonaisuuden asiakirja.

Helsingin kaupunkistrategian 2026–2029 mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä on keskeinen merkitys helsinkiläisten kokonaishyvinvoinnin varmistamisessa. Helsingissä jokaisen tulee voida taustastaan ja lähtökohdistaan riippumatta rakentaa hyvää elämää ja tavoitella unelmiaan. Tällä valtuustokaudella keskitytään Helsingin hyvinvointisuunnitelmassa erityisesti hyvinvointierojen kaventamiseen sekä arkiliikkumisen ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseen.

Helsingin hyvinvointisuunnitelma toimeenpanee osaltaan kaupunkistrategiaa ja tähtää helsinkiläisten hyvinvoinnin, terveyden, elämänlaadun ja arjen turvallisuuden parantumiseen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumiseen. Helsingin hyvinvointisuunnitelma määrittelee tavoitteet helsinkiläisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle valtuustokaudelle 2026–2029. Hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden toimenpiteet ja mittarit laaditaan, ohjataan ja seurataan osana toimialojen ja kaupunginkanslian talouden ja toiminnan vuosisuunnittelua.

Helsingin hyvinvointisuunnitelma sisältää lainsäädännön edellyttämät lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmat. Lisäksi hyvinvointisuunnitelmakokonaisuuteen liitetään lainsäädännön edellyttämällä tavalla kolme erillissuunnitelmaa: neuvolasuunnitelma, alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma sekä koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma.

Hyvinvointisuunnitelmaa on valmisteltu laajassa yhteistyössä. Valmistelua on ohjannut kaupungin operatiivinen johtoryhmä, joka toimii sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 6 § (612/2021) mukaisena hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahona. Tavoitteiden valinnassa on kaupunkistrategian linjausten lisäksi hyödynnetty tilasto- ja tutkimustietoa, asiantuntijatietoa, vammais- ja vanhusneuvostojen näkemyksiä sekä kaupunkilaisten ja yhteistyökumppaneiden näkemyksiä esimerkiksi vuosittaisista lakisääteisistä HYTE-neuvotteluista

Hyvinvointisuunnitelman tavoitekokonaisuus

Hyvinvointisuunnitelma on jäsennetty kahteen keskeiseen ilmiöön tai painopisteeseen, joiden ympärille valtuustokausittaiset tavoitteet on rakennettu. Painopisteet ovat toimintakyky ja terveelliset elintavat sekä mielen hyvinvointi ja osallisuus.

Valtuustokauden aikana edistetään kuutta tavoitetta eri väestöryhmiin kohdistuen. Hyvinvointisuunnitelmaan on valittu sellaisia tavoitteita, joiden edistäminen edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä. Lisäksi jatketaan kaupungin sisäisen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden toimintatapojen kehittämistä sekä Lapsiystävällinen kunta -työn kokonaisuutta erillisillä tavoitteilla. Eri ikäryhmiin kohdistuvia tavoitteita edistetään erikseen valittavilla vuosittaisilla toimenpiteillä. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen näkökulma huomioidaan kaikissa tavoitteita edistävissä toimenpiteissä. Vastuu toimenpiteiden valinnasta, toteuttamisesta ja seurannasta on kaupunginhallituksen 13.1.2025 § 19 päättämillä strategisilla kaupunkiyhteisillä elämänkaarityöryhmillä (lapset, nuoret ja lapsiperheet, työikäiset sekä ikääntyneet), joiden työtä hyvinvointisuunnitelman tavoitevalinnat ohjaavat.

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta edistetään vähän liikkuvien lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä ja liikkumista sekä lasten ja nuorten luottamusta omaan tulevaisuuteensa. Lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan omaksuminen vaikuttaa terveyteen ja mielen hyvinvointiin monen tekijän kautta aikaansaaden lukuisia terveysvaikutuksia. Lisäksi luottamuksen heikkeneminen omaan tulevaisuuteen voi näyttäytyä mielen hyvinvoinnin haasteina ja eriarvoistumisen riskitekijänä. Tulevaisuuden luottamuksen vahvistamiseen liittyy läheisesti turvallinen kasvuympäristö (esimerkiksi kouluissa, kotona, julkisilla paikoilla ja digitaalisissa ympäristössä), lasten ja nuorten kokemus turvallisista aikuisista sekä vanhemmuuden tukeminen.

Osana Lapsiystävällinen kunta -työtä edistetään erillisen toimintasuunnitelman mukaisesti ammattilaisten ja sidosryhmien osaamista lapsen oikeuksista, lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönottoa kaikilla toimialoilla, lapsiin kohdistuvan väkivallan parempaa tunnistamista ja puheeksi ottamista, lasten ja nuorten osallistumista kaupunkiympäristön suunnitteluun parannetaan sekä lapsilta ja nuorilta noussutta omaa tavoitekokonaisuutta turvallisista kohtaamisista aikuisten kanssa.

Työikäisten osalta lisätään liikkumista tukemalla erilaisia arkiliikkumisen muotoja. Työikäisten liikkuminen on tunnistettu tukevan mielenterveyttä ja vähentävän ahdistuneisuutta. Riittävä liikkuminen kohentaa työkykyä kustannustehokkaasti sekä vahvistaa aivoterveyttä, oppimista ja ajattelua. Lisäksi vähennetään syrjäytymisriskissä olevien nuorten aikuisten yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta keskittyen erityisesti työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten toimintakyvyn vahvistamiseen. Nuorten aikuisten koulutuspolkujen ja työelämään kiinnittymisen tukeminen on tärkeää, jotta yhteiskunnasta syrjään jäämistä voidaan ehkäistä.

Ikääntyneiden osalta liikkumista edistetään vahvistamalla toimintakykyä ja fyysistä aktiivisuutta sekä lisäämällä turvallisen ja esteettömän liikkumisen mahdollisuuksia arjen ympäristöissä. Riittävä liikunnallinen aktiivisuus ylläpitää hyvää elämänlaatua, terveyttä ja toimintakykyä sekä ylläpitää ja parantaa lihaskuntoa, joka on yhteydessä parempaan tasapainoon ja pienempään kaatumistapaturmien riskiin. Lisäksi vähennetään yksinäisyyttä ja syrjäytymistä ikäystävällisillä ratkaisuilla. Yksinäisyys on ikääntyneille merkittävä riskitekijä sekä psyykkisen että fyysisen terveyden ja toimintakyvyn heikkenemiselle. Moninaistuva ikääntyvä väestö tarvitsee monipuolista palvelutarjontaa, ikääntyneiden vahvempaa osallisuutta ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä sekä ikäystävällisten palveluiden ja ikäystävällisen kaupunkiympäristön kehittämistä.

Tavoitevalinnoilla pyritään vaikuttamaan sekä kunta-Helsingin että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan HYTE-kertoimeen perustuvaan yleiskatteellisen valtionosuuden määrään. HYTE-kertoimen tavoitteena on kannustaa kuntia ja hyvinvointialueita monipuoliseen ja suunnitelmalliseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Saatu valtionosuus hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön on kasvanut ollen valtiovarainministeriön rahoituslaskelmien mukaan vuodelle 2026 kunta-Helsingin osalta arviolta 15,7 miljoonaa euroa ja sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan osalta arviolta 42,5 miljoonaa euroa.

Hyvinvointisuunnitelman seuranta ja raportointi

Tällä hyvinvointisuunnitelmakaudella tavoitteiden ja toimenpiteiden onnistumista seurataan vuosittain osana kaupungin tilinpäätöstä sekä valtuustokauden lopussa tehtävän lakisääteisen laajan hyvinvointikertomuksen muodossa. Vuonna 2029 julkaistava laaja hyvinvointikertomus rakentuu hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisen onnistumisen arvioinnista koko valtuustokaudelta sekä väestön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden tilan kuvauksesta tutkimus- ja tilastotiedoin. Kuvauksen keskiössä on hyvinvointisuunnitelman tavoitteisiin liittyvien ilmiöiden (esim. liikkumisen, syrjäytymisen ja yksinäisyyden) tilan raportointi tilasto- ja tutkimustiedon pohjalta. Kaupunkistrategian painotusten mukaisesti raportoinnissa kiinnitetään erityistä huomiota liikkumisen tarkasteluun laajasti tilasto- ja tutkimustietoa hyödyntäen eri ikä- ja väestöryhmissä. Raportoinnissa huomioidaan soveltuvin osin myös kaupunginhallituksen 19.1.2026 § 35 päättämät kaupunkistrategian vaikuttavuusmittarit.

Päätöksen vaikutusten ennakkoarviointi

Hyvinvointisuunnitelman avulla päätetään valtuustokauden 2026–2029 kaupunkiyhteiset tavoitteet kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle. Hyvinvointisuunnitelman tavoitteet konkretisoituvat kuntalaisvaikutuksiksi osana vuosittaista kaupungin talouden ja toiminnan suunnittelua. Tavoitteita edistävien toimenpiteiden kohdentaminen väestöryhmien sisällä esimerkiksi vähän liikkuviin lapsiin ja nuoriin vaikuttaa hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumiseen pitkällä aikavälillä. Määrätietoisella lapsen oikeuksiin perustuvalla työllä vahvistamme ihmisoikeustyötämme

Ehkäisevän hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen panostuksilla voi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Panostamalla eri ikäryhmien toimintakyvyn parantumiseen ja liikunnallisiin elintapoihin ehkäistään kuntalaisten myöhemmässä ikävaiheissa mahdollisesti syntyviä kansantauteja ja työkyvyttömyyttä. Liikkumisen suosituksiin nähden liian vähäinen liikkuminen ja liiallinen paikallaanolo aiheuttavat tällä hetkellä Helsingissä UKK-instituutin kustannuslaskurin mukaan yli 300 miljoonan euron vuotuiset kustannukset. Nämä muodostuvat terveydenhuollon menoista, menetetystä työkyvystä ja tuottavuudesta, lääkekustannuksista, ennenaikaisesta kuolleisuudesta sekä lisääntyneestä hoivan ja sosiaalipalvelujen tarpeesta

Lisäksi panostamalla HYTE-kertoimen indikaattoreihin kuten esimerkiksi koettuun terveyteen, työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten määrään, työttömien terveystarkastuksiin ja ikääntyneiden kaatumistapaturmiin pyrimme vaikuttamaan sekä kunta-Helsingin että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen vuosittaiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuteen.