Poikkeaminen, Laakso, Lehtikuusentie 4, Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 18. kaupunginosan (Laakso) korttelin 625 tonttia 4 koskevan poikkeamishakemuksen siten, että poiketaan asemakaavasta nro 8420 seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Maksu

Päätöksestä peritään Helsingin rakennusvalvontataksan 2025 mukainen maksu, joka on 3 346,50 euroa. 

Hakija

Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala, Tilat-palvelu

Rakennuspaikka

18. kaupunginosan (Laakso) korttelin 625 tontti 4 (uusi tonttijako tehty 26.9.2025) 

Hakemus

Hakija hakee lupaa koululaajennuksen rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 8420 siten, että 

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että edellä mainituista asioista poikkeaminen on edellytyksenä uuden koulukokonaisuuden rakentamiselle ja uusi laajennus piha-alueelle sijoittuvine toimintoineen on välttämätön koulun toiminnalle. 

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin alueidenkäyttölain (AKL) 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 12.3.1982 voimaan tullut asemakaava nro 8420. Voimassa olevassa asemakaavassa alueella on kaksi YO-tonttia 625/1 ja 625/3 (opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue), joista molemmille on osoitettu 8 000 k-m² rakennusoikeutta (yht. 16 000 k-m²) ja väljähköt rakennusalat. Molemmille tonteille on osoitettu pysäköintialueet sekä runsaahkosti puin ja pensain istutettavia alueen osia. Tonttien välisellä rajalla kulkee pohjois-eteläsuuntaisesti maanalaista viemärijohtoa varten varattu tontinosa. Alueelle on tehty 26.9.2025 tonttijako, jossa kaavanmukaisten tonttien 625/1 ja 625/3 välistä rajaa on siirretty idemmäksi siten, että suunniteltu uusi koulukokonaisuus mahtuu uuden tonttijaon mukaiselle tontille 625/4, ja alueen itäosaan muodostuu uusi kapeahko tontti 625/5.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu valtaosin Kantakaupunki C2 -alueeksi, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalveluiden sekä kaupunkikulttuurin alueena. Alueen pohjoisreunalla on asuntovaltaista aluetta A3, ja itäreunalla virkistys- ja viheraluetta. 

Suunnittelualueen länsiosassa osoitteessa Lehtikuusentie 4 sijaitsee Aarne Ervin 1950-luvun lopulla suunnittelema koulurakennus (ent. Mannerheimintien koulu). Rakennusta on laajennettu 1960-luvun alkupuolella Ervin suunnitelmien mukaan, ja tämän jälkeen uudella laajennussiivellä 1980-luvulla. Suunnittelualueen itäosasta (Lehtikuusentie 6) on purettu alkuperäinen, v. 1958 rakennettu Rudolf Steiner -koulu. Alueella on paljon puustoa ja vanhoja, kookkaita mäntyjä. 

Helsingin Rudolf Steiner -koululla on ollut Ruskeasuon ja Laakson alueilla kaksi toimipistettä: toinen Paraistentie 3:ssa ja toinen Lehtikuusentie 6:ssa. Toimipisteet on jatkossa tarkoitus yhdistää samaan koulurakennukseen Lehtikuusentie 4:ään, jonne osa koulutoiminnasta on jo syksyllä 2022 siirtynyt. Kyseinen koulurakennus on tarkoitus säilyttää, ja sille rakennetaan laajennusosa osittain Lehtikuusentie 6:sta puretun koulurakennuksen tilalle. Samalla säilyvää koulurakennusta korjataan ja sen sisätiloja muokataan vastaamaan paremmin uuden koulukokonaisuuden tarpeita. 

Korttelin kokonaisrakennusoikeus on 16 000 k-m². Uuden koulukokonaisuuden kokonaislaajuus on n. 10 423 k-m², josta säilyvän rakennuksen osuus on n. 7 189 k-m², laajennusosan n. 3 213 k-m² ja pihalle sijoittuvan talousrakennuksen n. 21 k-m². Korttelin itäosaan jäävälle alueelle (uuden tonttijaon mukainen tontti 625/5) on varattu korttelin kokonaisrakennusoikeudesta 2 000 k-m² päiväkotirakennusta varten. Korttelin koululle jäävästä rakennusoikeudesta (14 000 k-m²) jää käyttämättä n. 3 577 k-m². Rakennusoikeuden laskentaperiaatteena on voimassa olevan asemakaavan vahvistusvuoden (1982) mukainen käytäntö. Väestönsuojan ja pyöräpaikkojen mitoitusperusteena käytetään rakennuksen kerrosalaa, josta on vähennetty hormien, ulkoseinän paksuuden 250 mm ylittävien osien, yleisiin tiloihin aukeavien teknisten tilojen ja väestönsuojan kerrosala.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureita ja kaupunginosayhdistyksiä kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (21.1.2026). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta, pelastuslaitokselta, Helen Oy:ltä, Helen Sähköverkko Oy:ltä, Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY) ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymältä (HSL). 

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (10.2.2026), että asemakaava on rakennussuojelun näkökulmasta vanhentunut. Kaupunginmuseon arvion mukaan Aarne Ervin suunnittelema koulurakennus on rakennussuojelukohde, jonka korjaus- ja laajennushankkeissa tulee vaalia rakennuksen ominaispiirteitä julkisivuissa ja sisätilojen päätiloissa (esim. sisäänkäyntiaula). Koulurakennuksen liittymä ympäröivään Keskuspuistoon tulee ratkaista luontevalla ja ympäristöön sopeutuvalla tavalla. 

Pelastuslaitos toteaa lausunnossaan (11.2.2026), että pelastusyksiköllä tulee päästä vähintään 10 metrin päähän paloilmoitin- ja savunpoistokeskuksista. Myös uudisrakennukselle tulee järjestää oma paloilmoittimen käyttölaite. Istutettavat alueen osat tai muut esteet eivät saa heikentää ajoa pelastusyksiköllä keskuksille. Vanhan koulun sammutusreiteille pääsyä ei saa heikentää.  Väestönsuojan rakentamisesta tai sen teknisistä poikkeamisista päättävä viranomainen on rakennusvalvonta. Mahdollinen pihalle tulossa oleva kota tulee olla sijoitettuna vähintään 8 metrin päähän koulurakennuksesta. 

HSY toteaa lausunnossaan (17.2.2026), että HSY:llä ei ole voimassa olevia suunnitelmia tai muita tarpeita korttelin alueella sijaitsevalle johtokujalle.  Kiinteistöjen on syytä varautua eriyttämään tontilla muodostuvat hulevedet jätevesistä mahdollisten kiinteistöremonttien yhteydessä mahdollisuuksien mukaan jo etukäteen. 

Muilta viranomaisilta ei saatu lausuntoja tai lausunnoissa ei ollut huomautettavaa. 

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista lausunnoista. Hakija on antanut vastineen 11.3.2026. Hakija ilmoittaa vastineessaan, että vanhan koulurakennuksen pääoven edustalle on tehty ajotarkastelu pelastusyksikön mitoituksella ja pihasuunnitelmaa on muokattu sen mukaisesti. Uudisrakennukselle on lisätty oma paloilmoittimen käyttölaite. Piirustuksiin on lisätty selventäviä tekstejä ja mittoja. Tontin LVI-suunnittelussa on huomioitu, että kiinteistölle muodostuu myöhemmässä vaiheessa velvollisuus liittyä myös sekaviemäriin. Nyt suunniteltujen hule- ja jätevesiviemäröintien liittyminen voidaan eriyttää myöhemmin toteutettavaan kunnalliseen hulevesiviemäröintiin. Kaupunginmuseon lausunnosta hakija totesi, ettei vastineelle ole tarvetta. 

Rakentamislain 57 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa alueidenkäyttölaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta ja rakentamislaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. 

Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:

1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista;
4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska se mahdollistaa koulutoiminnan jatkumisen, parantaa koulun toiminnallisuutta, ja sen vaikutukset ympäröivään kaupunkirakenteeseen ovat verrattain vähäiset. Paikalla on sijainnut aikaisemminkin kaksi koulua. 

Rakennusalojen ja tontinrajan ylitykset sekä rakentamisen, auto- ja pyöräpysäköinnin ja huoltoreitin osittainen sijoittuminen istutetuksi tai pysäköimispaikaksi merkityille alueille voidaan sallia, sillä esitetyt poikkeamat perustuvat koulukokonaisuuden toiminnallisiin tarpeisiin. Rakennushanke edellyttää jonkin verran tontin puuston kaatamista, mutta suunnitelmaa on pyritty optimoimaan siten, että mahdollisimman paljon puustoa ja mäntyjä saataisiin säästettyä. Tontin länsiosaan kaavaan merkityllä istutetulla alueen osalla ei kasva tällä hetkellä puita, ja kasvillisuus on ilmakuvien perusteella osittain kulunutta, minkä takia sinne voidaan osoittaa pyöräpysäköintiä. Osa istutetuille alueille merkityistä pyöräpaikoista on esitetty varauksina, sillä koulun arvion mukaan pyöräpaikkojen tarve on vähäisempi kuin voimassa olevan pyöräpysäköinnin laskentaohjeen tuottama määrä. Loput pyöräpaikoista on tarkoitus toteuttaa vasta myöhemmin, mikäli koulun tällä hetkellä tarpeelliseksi arvioima vähäisempi pyöräpaikkamäärä osoittautuu liian pieneksi. Suunnitelmien mukaan istutettaville alueille sijoitettavat pyöräpaikat voidaan käsitellä esim. nurmikivellä.

Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylimmästä korkeusasemasta poikkeaminen voidaan sallia, koska poikkeama ei ole kaupunkikuvallisesti erityisen merkittävä (n. 3 m kaavan sallimaa korkeampi uuden liikuntasalisiiven alueella). 

Laajennuksen yhdyskäytävä ja pieni osa raitisilmatornista sijaitsevat osittain maanalaiselle viemärijohdolle varatulla alueen osalla. HSY:llä ei ole voimassa olevia suunnitelmia tai muita tarpeita kyseiselle johtokujalle.

Voimassa olevan työpaikka-alueiden autojen pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeen (kslk 28.2.2017) mukaan koulutonteille ei määrätä autopaikkojen vähimmäismääriä. Myöskään kasvatuksen ja koulutuksen toimialan suunnitteluohjeet eivät sisällä lainkaan autopaikkoja henkilökunnalle. Oppilaiden autoille ei varata pysäköintimahdollisuutta koulun tontilla. Autopaikkojen vuoksi halutaan kaataa mahdollisimman vähän puita ja säilyttää luonnontilainen tontin osa avokallioineen mahdollisimman suurena. Lisäksi kiinteistön saavutettavuus julkisilla liikennevälineillä on hyvä. Hankkeen esittämät autopaikat (15 kpl, joista 1 le-paikka) tulisivat pääasiassa kauempaa tulevan henkilökunnan käyttöön. Hankkeen esittämä, voimassa olevasta kaavasta poikkeava autopaikkamäärä voidaan sallia hakijan esittämien perustelujen nojalla. Koulun pysäköintitarpeet tulee huomioida ja hoitaa kokonaisuudessaan tontilla. Katualueelta ei voida erikseen varata tontin käyttöön pysäköintipaikkoja. Saattoliikenteelle ei varata erikseen pysäköintipaikkoja kadulta. Jättö ja kyytiinottaminen onnistuu Lehtikuusentien kääntöpaikalta, joka on pysäköintikieltoaluetta.  

Poikkeamisen erityinen syy on alueellisen palvelutason säilyttäminen, sekä olemassa olevan koulurakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö. 

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. 

Sovelletut säännökset

Rakentamislaki (751/2023) 57, 64, 67, 70, 79, 178, 185, 187 §
Alueidenkäyttölaki (132/1999) 58 §
Hallintolaki (434/2003) 62 a §

Hyödyntämisaika

Hakijan on hyödynnettävä poikkeamislupa kahden vuoden kuluessa poikkeamisluvan lainvoimaiseksi tulosta.

Tiedoksianto

Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 5 §:n 1 momentin 3b a kohdan mukaan maankäyttöjohtaja päättää rakentamislain 57 §:ssä tarkoitetusta poikkeamisluvasta, kun kysymys ei ole hankkeen koko ja käyttötarkoitus huomioon ottaen periaatteellisesti merkittävästä poikkeamisesta alueidenkäyttölaissa tai rakentamislaissa säädetystä tai mainittujen lakien nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.