Toivomusponsi, rakentamisen vaikutusten lieventäminen ja luontopohjaiset ratkaisut Vanhankaupunginlahden Natura-alueella

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Toivomusponnessa pyydetään selvittämään mahdollisuuksia hyödyntää uusia luontopohjaisia ratkaisuja, joilla olisi mahdollista alueen tarkemmissa suunnitteluvaiheissa vähentää ja lieventää rakentamisen vaikutuksia viereisen Vanhankaupunginlahden Natura-alueen luontoon ja samalla vaikuttaa positiivisesti jo olemassa olevien asuinalueiden lähiympäristöön ja viihtyisyyteen.

Natura-alueen läheisyys on ohjannut suunnittelua minimoimaan luontohaittaa ja maksimoimaan luontohyötyjen kehittämismahdollisuuksia lieventämishierarkian mukaisesti. Osayleiskaava mahdollistaa monipuolisia luontopohjaisia ratkaisuja eri osa-alueillaan. Rakentamisen vaikutuksia viereiseen Vanhankaupunginlahden lintuvesi -Natura-alueeseen on lievitetty lukuisilla toimenpiteillä, jotka perustuvat luonnoksesta tehtyyn Natura-arvioon. Kaavaehdotuksen pohjalta Natura-arvio on päivitetty, ja ehdotuksesta laadittu arvio toteaakin, että kaavoituksessa on huomioitu aiemmissa selvityksissä annettuja suosituksia ja siten vaikutuksia on saatu olennaisesti vähenemään. Kokonaan haitallisia vaikutuksia ei voida poistaa, mutta niiden ei katsota olevan merkittäviä, kun lieventämistoimet otetaan huomioon.

Vanhankaupunginlahden lintuvesi -Natura-alueelle kohdistuvia vaikutuksia vähennetään etenkin puustoisella suojavyöhykkeellä, joka antaa erittäin hyvät lähtökohdat luontopohjaisille ratkaisuille. Yksi osa vaikutusten hallintaa kohdistuu virkistyskäytöstä aiheutuvaan käyttöpaineeseen ja kuormitukseen, joka lisääntyy asukasmäärän kasvaessa. Suojavyöhykkeen ja siihen liittyvien alueiden ja reittien suunnittelulla voidaan ohjata alueiden käyttöpainetta siten, että kuormitus ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia luontoarvoille. Samalla luodaan houkuttelevia tiloja, paikkoja, alueita ja reittejä, jotka vetävät puoleensa ulkoilijoita ja lisäävät koko alueen viihtyisyyttä.

Vantaanjoen Natura-aluetta reunustavat rantapuistot, joka on osayleiskaavassa säilytetty. Rantapuistot kuuluvat maakunnallisesti arvokkaaseen Vantaanjokilaakson maisema-alueeseen ja sille osoitetut toimenpiteet ovat vähäisiä ja luonteeltaan säilyttäviä. Hulevesien hallintaan edellytetyt ratkaisut parantavat Vantaanjoen vedenlaatua.

Kokonaisuutena osayleiskaavan toteuttaminen poistaa alueelta teollista toimintaa, joka on aiheuttanut merkittäviä ympäristöriskejä Natura-alueelle ja muille viheralueille.

Vantaanjoen varsi

Vantaanjoen varren viheralueet on osoitettu lähivirkistysalueeksi, jolla ympäristö säilytetään (VL/s). Alueella liikkuminen perustuu nykyiseen verkostoon, jota osayleiskaavassa on täydennetty joen ylittävillä yhteyksillä sekä Viikintien sillan pohjoispuolella että uuden pikaraitiotiesillan yhteydessä. Tämä parantaa alueen saavutettavuutta eri suunnista sekä uusilta että nykyisiltä asuinalueilta. Kaavamääräyksen mukaan "alue on varattu yleiseen virkistystoimintaan ja ulkoiluun. Luontoarvot, maisemalliset arvot ja kulttuurihistorialliset arvot tulee säilyttää. Alueen suunnittelussa, käytössä ja hoidossa tulee ottaa huomioon luonnon monimuotoisuus, ekologisten yhteyksien toimivuus sekä virkistysreittien ja -palveluiden riittävyys. Alueelle saa rakentaa virkistyskäytön edellyttämiä ulkoilureittejä ja palveluita ottaen huomioon alueen luonto- ja maisemalliset arvot siten, että rakentaminen soveltuu mittakaavaltaan, rakentamistavaltaan ja sijainniltaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön ja maisemaan. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueen kulutuskestävyyteen ja ulkoilun ohjaamiseen". Tulkintaohjeen mukaan "alueelle voi sijoittaa pieniä virkistyskäytön edellyttämiä rakenteita, kuten kioskeja, siten, että ne soveltuvat kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön ja maisemaan, sekä olemassa olevaan rakennuskantaan. Alueella liikkumista tulee ohjata ja ulkoilureittejä voidaan kehittää maisemalliset arvot huomioivalla tavalla. Reittejä voidaan kehittää nykyistä reitistöä hyödyntäen. Alueen puustoa voidaan hoitaa tarvittavilta osin siten, ettei siitä aiheudu vaaraa liikkujille". Näistä lähtökohdista aluetta on mahdollista kehittää toiminnallisesti tavalla, joka huomioi sekä kulttuuriperinnön että luontoarvot. Alue tarjoaa myös ekosysteemipalveluita, kuten parempaa mikroilmastoa, hulevesien hallintaa ja Vantaanjoen ravinnekuormituksen vähentämistä.

Vantaanjoen länsipuolella sijaitsevalle lähivirkistysalueelle (VL) on osoitettu ohjeellinen hulevesien käsittelyalue, joka mahdollistaa alueella kertyvien hulevesien luonnonmukaisen käsittelyn suojaten Vantaanjoen Natura 2000 -alueen vedenlaatua.

Pornaistenniemi

Pornaistenniemi on osoitettu luonnonsuojelualueeksi (SL), lähivirkistysalueeksi (VL) ja julkisten palvelujen alueeksi (PY). Aluejako kuvastaa tunnistettua tarvetta ohjata liikkumista ja ulkoilua muille kuin arvokkaimmille luontoalueille. Lähivirkistysalue tukee Vanhankaupunginkosken vetovoimaista kohdetta. Alue oli 2010-luvun puoliväliin saakka veneiden talvisäilytysalue, joka on sittemmin muutettu niityksi ja jolle sijoittuu nykyisin mm. koirapuisto. Päiväkodin ja leikkipuiston sijoittaminen tälle paikalle tuo luonnon varhaiskasvatuksen ja leikin yhteyteen, mikä tukee lasten terveyttä luontokontaktin kautta ja tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet luontoon liittyvälle kasvatukselle luontoarvoja vaarantamatta. Kaupunkipäiväkotien usein ahtaiden tonttien vastapainoksi tällä alueella on mahdollisuus todella väljään ja luonnonoloiltaan monipuoliseen ympäristöön ja uusien, luontolähtöisten toimintojen kehittämiseen.

Lähivirkistysalueen suunnittelussa, käytössä ja hoidossa tulee ottaa huomioon maisema-arvot, luonnon monimuotoisuus, ekologisten yhteyksien toimivuus sekä virkistysreittien ja -palveluiden riittävyys. Määräys mahdollistaa alueen kehittämisen luontopohjaiset ratkaisut huomioiden, esimerkiksi kosteikkojen, niittyjen sekä puustoisten alueiden kehittämisen.

Viikinrannan puisto

Pitkänomainen puisto sijoittuu Pornaistenniemenojan molemmin puolin. Ojan Natura-alueen puoleinen rantapuisto on osoitettu suojaviheralueeksi (EV), eikä sille osoiteta virkistysreittejä. Muuta rantapuistoa koskee yleismääräys, jonka mukaan alueelle tulee suunnitella noin 50 metrin puustoinen suojavyöhyke tai muulla tavoin varmistaa, ettei Natura-alueelle suuntaudu hallitsematonta kulkua.

Säynäslahdenoja toimii luontaisena kulkuesteenä Natura-alueen suuntaan. Ojaa voidaan kehittää osana kaupunkiympäristöä ja -kuvaa, luonnonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden asettamat reunaehdot huomioiden. Lännen puoleiselle rannalle voi harkituissa paikoissa, nykyistä puustoa mahdollisimman paljon säilyttäen, sijoittaa pienimuotoisia laiturimaisia rakenteita. Uoma on tärkeä osa luonnonympäristöä, ja sen hydrologiset olot tulee turvata. Rantapuustoa tulee lisäksi säilyttää mahdollisimman paljon varjostuksen, suojan ja veden lämpötilan turvaamiseksi. Puustoisuutta vahvistaa puiden istuttaminen etupainotteisesti esimerkiksi nykyisten pysäköintialueen ja Säynäslahdentien alueilla.

Viikinrannan puiston alueelle on osayleiskaavassa sijoitettu myös kaksi ohjeellista hulevesien käsittelyaluetta. Nämä ohjeelliset aluerajaukset mahdollistavat hulevesien hallintaan ja viivytykseen liittyviä luontopohjaisia ratkaisuja ja rakenteita, kuten viivytyskosteikkoja. Hulevesien luonnonmukainen viivytys ja käsittely suojaa ympäröiviä vesistöjä ravinnekuormitukselta.

Puisto rajautuu pohjoisessa osassaan keskustoimintojen korttelialueen yhteydessä olevaan viheraukioon, jota suunnitellaan elämisen ja olemisen tilana puuistutuksineen ja terasseineen. Aukion yhteyteen voi sijoittua myös kioskityyppistä myyntiä.

Viikinrannan puisto on myös tärkeä ekologinen yhteys Vanhankaupunginlahden ja Vantaanjoen rantapuiston välillä.

Säynäslahti

Säynäslahden alueella Natura-alueen suojavyöhyke muodostuu noin 20 metrin leveydeltä suojaviheralueesta (EV) ja muilta osin koululle ja päiväkodille tarkoitetusta julkisten palvelujen alueesta (PY) ja urheilu- ja virkistyspalvelujen alueesta (VU). Alue on nykyisin puuton ja tasainen, mikä edellyttää suojavyöhykkeen maisemarakentamista sekä puuston ja muun kasvillisuuden istuttamista.

Suojaviheralueelle ei osoiteta kulkua eikä toimintoja, ja se erotetaan koulun, päiväkodin ja liikunta-palvelujen alueesta aitaamalla. Koska kaavamääräys velvoittaa varaamaan noin 50 metrin puustoisen suojavyöhykkeen Natura-alueen rajalle, sijoittuu osa tästä koulun, päiväkodin ja liikuntapalveluiden alueelle tarjoten mahdollisuuden kehittää monipuolista ja -hyötyistä viheraluetta. Tällä alueella Natura-alueen lähes merenpinnan tasossa olevaa maanpintaa nostetaan rakennettavan alueen tulvakorkeuden ylittävään tasaukseen, jolloin suojavyöhykkeelle voidaan muovata korkeussuunnassa vaihtelevaa maastoa ja luoda uusia ekosysteemejä. Näissä voidaan korostaa pedagogisia ja esteettisiä tavoitteita ja tarjota monipuolisia ympäristökokemuksia ja -elämyksiä. Liikunta-alueen yhteydessä puisto voi tarjota vaikkapa rauhoittavan valmistautumispaikan peliin keskittyvälle joukkueelle.