Valtuustoaloite, esteettömyysosaamisen parantaminen Helsingissä

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti panna asian pöydälle.

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Aloitteessa esitetään, että esteettömyysasiamiehen tai esteettömyysasiantuntijan toimen resurssit ja osaaminen varmistetaan, ja että kaupungin henkilöstön osaamista esteettömyyden ja saavutettavuuteen liittyen lisätään tarjoamalla perehdytystä ja koulutusta säännöllisesti. Lisäksi aloitteen tekijä esittää, että Helsingin esteettömyys- ja saavutettavuustyön vastuutahot, raportointi ja omistajuus tulee määritellä nykyistä selkeämmin.

Helsinki on tehnyt pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä esteettömyyden edistämiseksi. Esteettömyysasiamiehellä on ollut merkittävä rooli toimintatapojen kehittämisessä ja käytäntöjen juurruttamisessa osaksi kaupungin arkea. Tämän työn ansiosta esteettömyys huomioidaan osana suunnitteluprosesseja, ohjeistuksia ja esimerkiksi tyyppipiirustuksia. Nämä mahdollistavat, että esteettömyyden kehittämistä voidaan jatkaa entistä systemaattisemmin ja osana kaupungin normaalia suunnittelu- ja päätöksentekorakennetta. Kaupunki tulee edelleen huolehtimaan siitä, että esteettömyys huomioidaan johdonmukaisesti kaikissa prosesseissa ja että osaamista kehitetään myös tulevaisuudessa.

Kaupungin tavoitteena on vahvistaa esteettömyyden huomioimista osana toimialojen omia rakenteita ja prosesseja. Esteettömyyden ei tule olla yhden henkilön vastuulla, vaan se edellyttää laajaa, poikkihallinnollista osaamista ja sitoutumista. Tämän vuoksi esteettömyysasiamiehen tehtävät on jaettu useille toimialoille ja asiantuntijoille, ja kaupunkitasoista koordinaatiota vahvistetaan erillisillä rakenteilla, kuten kaupunkitasoisella esteettömyystyöryhmällä. Toimialoille on nimetty vastuuhenkilöitä ja asiantuntijaverkostoja, jotka tukevat suunnittelua, hankkeita, ja palveluiden kehittämistä. Esteettömyystyön uudelleenorganisoituminen on käynnistynyt vuoden 2025 aikana. Muutoksen toimivuutta seurataan ja siihen reagoidaan tarvittaessa. Kaupunki varmistaa, että esteettömyyden asiantuntijaosaamista on, ja että se säilyy ja kehittyy toimialoilla.

Kaupungin vuonna 2022 laatimia esteettömyyslinjauksia päivitetään. Työtä koordinoi kaupunkitasoinen esteettömyystyöryhmä. Päivitettyjen esteettömyyslinjausten tavoitteena on vahvistaa esteettömyyden toteutumisen seurattavuutta ja raportointia. Lisäksi esteettömyyslinjauksissa vastuunjakoa selkeytetään.

Henkilöstölle on laadittu kaikille kaupungin työntekijöille avoin esteettömyyskoulutus, joka vahvistaa henkilöstön tietoa ja ymmärrystä esteettömyydestä sekä liikkumis- ja toimintaesteistä sekä niistä johtuvista haasteista ja tarpeista. Esteettömyyskoulutusta pidetään ajan tasalla ja päivitetään tarpeen mukaan. Kaupunki ja toimialat järjestävät myös tarvittaessa täydentäviä ja kohdennettuja esteettömyyskoulutuksia.

Esteettömyyden osalta kaupunki ottaa huomioon niin kansallisen kuin kansainvälisen lainsäädännön. Suomi on ratifioinut YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista vuonna 2016. Yleissopimus sisältää syrjintäkiellon. Vammaisten ihmisten tulee päästä samoihin tiloihin kuin muutkin ihmiset ja pystyä toimimaan muiden ihmisten kanssa samoissa tiloissa itsenäisesti tai avustettuna ilman erityisratkaisuja. Yleissopimuksen kannalta tärkeää on, että vammaisuuden näkökohdat sisällytetään kaupungin päätöksenteon jokaiseen vaiheeseen – suunnitteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin, ja sillä pyritään vammaisten kaupunkilaisten yhdenvertaisuuden edistämiseen. Sopimuksen artikla 9 ohjaa esteettömyyttä ja saavutettavuutta. YK:n vammaissopimuksen mukaan esteetön ympäristö on ihmisoikeus.

Perustuslaki ja yhdenvertaisuuslaki edellyttävät esteetöntä rakentamista ja suunnittelua. Lisäksi muun muassa alueidenkäyttölaki, rakentamislaki ja valtioneuvoston asetus rakennusten esteettömyydestä ohjaavat Helsingin kaupungin esteettömyystyötä. Edellä mainittuja täydennetään Helsingin kaupungin sisäisillä ohjeilla sekä käytännöillä.

Vuosaaren metroaseman uudistuksen suunnitteluprosessin aikana Kaupunkiliikenne Oy teki yhteistyötä muun muassa Näkövammaisten liiton kanssa. Vuosaaren aseman ratkaisut toteutettiin sidosryhmien kanssa yhdessä läpikäytyjen suunnitelmien mukaisesti, ja muun muassa viivästyneet äänimajakat on nyt saatu asennettua. Metroaseman käyttöönoton jälkeen on kuitenkin havaittu, että toteutus ei vastannut käyttäjien kaikkia tarpeita koskien esteettömyyttä. Kaupunkiliikenne Oy seuraa tilannetta tiiviisti ja on valmiina tekemään tarvittavia muutoksia. Kaupungin julkisten tilojen ja liikenneympäristön suunnittelu- ja toteutusprojektit ovat pitkäkestoisia. Osallistamisen käytäntöjen kehittämisen tarve on tunnistettu niin kaupunkiympäristön toimialalla kuin myös Kaupunkiliikenne Oy:ssä.

Kaupunkiliikenne Oy on testannut Herttoniemen metroasemalla erilaisia laiturin reunasta varoittavia taktiiliratkaisuja yhdessä käyttäjien kanssa. Tämän tarkoitus on löytää jälkiasennettava ratkaisu, joka parantaa turvallisuutta ja esteettömyyttä korjattavilla asemilla. Lisäksi Kaupunkiliikenne Oy seuraa aktiivisesti esteettömyysratkaisujen kehitystä. Haasteena on löytää ratkaisut, jotka toimivat sekä sisä- että ulkoasemilla.

Esteettömyysdirektiivin (EU 2019/882) soveltaminen alkoi kesäkuussa 2025 ja se toi uusia velvoitteita, jotka koskevat erityisesti digitaalisten palvelujen ja tuotteiden saavutettavuutta. Kaupunki on valmistellut direktiivin toimeenpanoa. Suomessa digitaalisia palveluita koskeva saavutettavuuslainsäädäntö on ollut jo EU:n vähimmäisvaatimustasoa kattavampi, kansallisesti voimaan tulleet täydennykset ovat:

Kaupungilla toimii myös kaikille digitaalisesta saavutettavuudesta kiinnostuneille eri toimialojen ammattilaisille avoin saavutettavuusverkosto, jonka tehtävänä on toimia digitaalisen saavutettavuuden viestintäkanavana, matalan kynnyksen keskustelualustana ja oppimisen vertaisverkostona. Saavutettavuutta kaupungilla koordinoi kaupunginkanslian digitalisaatioyksikkö.

Kaupunki jakaa aloitteessa esitetyn tavoitteen esteettömyyden ja saavutettavuuden osaamisen vahvistamisesta ja varmistamisesta. Esteettömyysasiamiehen erillistä toimea ei enää ole. Kaupunki varmistaa kuitenkin, että esteettömyystyön vastuut, asiantuntemus ja koordinaatio on selkeästi organisoitu ja että eri alojen henkilöstön osaamista kehitetään järjestelmällisesti. Esteettömyystyö jatkuu ja kehittyy osana kaupungin strategista kokonaisuutta ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Esteettömyysasiamiehen toimen lakkauttaminen ei tarkoita esteettömyystyön vähentämistä tai sen merkityksen heikentämistä.

Lausunto on valmisteltu yhteistyössä Kaupunkiympäristön toimialan, kaupungin esteettömyystyöryhmän, Kaupunkiliikenne Oy:n sekä Kaupunginkanslian digitalisaatioyksikön kanssa.

Kaupunki on uudelleenorganisoinut esteettömyystyönsä jakamalla vastuut yhden henkilön sijasta poikkihallinnollisesti eri toimialojen asiantuntijoille ja heitä koordinoivalle esteettömyystyöryhmälle.

Tämä uusi toimintamalli poistaa henkilöriippuvuuden ja integroi esteettömyyden suoraan osaksi kaupungin kaikkea ydintoimintaa ja päätöksentekoa.

Lautakunta edellytti, että tämän uudistuksen tueksi kaupunki varmistaa asiantuntijaosaamisen YK:n vammaissopimuksen mukaisesti, määrittelee työryhmän vastuut selkeästi ja tarjoaa koko henkilöstölle työaikana suoritettavaa, säännöllisesti seurattavaa esteettömyyskoulutusta.

Työryhmän on tehtävä tiivistä yhteistyötä vammais- ja vanhusneuvostojen sekä muiden sidosryhmien kanssa ja kiinnitettävä erityistä huomiota vammaisten lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin.