Asemakaavan muutos nro 13008, koulukampus, Vanha Helsingintie 5, kaupunkiympäristön toimiala
V 26.8.2026, Malmin Vanha Helsingintie 5:n asemakaavan muutos (nro 13008) (sis. liikennesuunnitelman)
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 38. kaupunginosan (Malmi, Ala-Malmi) korttelin 38066 tontin 1 sekä katu-, puisto-, lähivirkistys- ja suojaviheralueiden asemakaavan muutoksen 5.5.2026 päivätyn piirustuksen numero 13008 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Esittelijän perustelut
Kaavaratkaisun keskeinen sisältö
Ala-Malmilla tontilla 38066/1 sijaitsee koulukäytössä ollut vuonna 1965 rakennettu asemakaavalla suojeltu rakennuskokonaisuus.
Asemakaavan muutoksen yhteydessä muodostuu yleisten rakennusten korttelialue (Y), jolle on suunniteltu koulu, päiväkoti ja nykyistä suuremmat liikuntatilat nykyisiä rakennuksia perusparantamalla, laajentamalla ja osittain purkamalla. Viisi nykyistä rakennusta esitetään edelleen suojeltavaksi sr-2-merkinnöillä ja -määräyksillä. Longinojanpuistosta on rajattu koulun ja päiväkodin tontin laajennus piha-alueiksi.
Historiallisesti arvokkaan Vanhan Helsingintien katualueelle ja Longinojan varren puistoalueille on suunniteltu liikenteen ja ulkoilureittien ratkaisut. Kävelyn, pyöräilyn, pysäköinnin ja joukkoliikenteen olosuhteita parannetaan tilavarauksin ja mahdollistamalla puistoalueelle pyöräilyn Baana-yhteys. Katualueella mahdollistetaan pysäköintialueen toteuttaminen, nykyistä paremmin toimivat linja-autopysäkit sekä eroteltu jalankulku ja pyöräily mahdollistamalla kadun itäreunalla katualueen laajennus vihervyöhykkeineen.
Historiallisesti arvokkaan Vanhan Helsingintien länsipuolelle on osoitettu suojaviheralueita (EV) ja (EV/s), jonne osoitetaan pieni talousrakennuksen rakennusala nykyistä rakennusta varten.
Longinojan luonnon- ja maisema-arvot on selvitetty ja Longinoja osoitetaan luonnonsuojelualueeksi (SL) luonnonsuojelualueohjelman mukaisesti, sisältäen yhtenäiset suojelu- ja suojavyöhykkeet näiden arvojen turvaamiseksi. Puistoalueiden (VP/s) arvokkaiden kulttuurimaiseman ja luonnonarvojen merkitystä korostetaan osoittamalla puistoalueet säilyttämistä tarkoittavalla merkinnällä /s.
Nykyinen koulun YO-tontin koko on 15 639 m² ja rakennusoikeus 11 729 k-m² (tehokkuus e=0,75). Rakennusoikeudesta on toteutunut 6 248 k-m² (toteutunut tehokkuus e= 0,4). Katualueella on toteutumaton kioskin rakennusala (60 k-m²) sekä varastona toimiva, ilman kaavamerkintää oleva asuinrakennus, jonka kerrosala on 44 k-m².
Uusi yleisten rakennusten Y-tontin koko on 23 475 m² ja rakennusoikeus 11 000 k-m² (tehokkuus e=0,47) mahdollistaen koulun ja päiväkodin rakentamisen. Katualueesta suojaviheralueeksi (EV/s) muutetulla alueella, osoitetaan talousrakennuksen kerrosala 50 k-m² nykyisen rakennuksen kohdalle. Kaava mahdollistaa paikkoja noin 700 oppijalle ja noin 250 päiväkotilapselle. Työpaikkamäärän lisäys on noin 170 uutta työpaikkaa.
Kaavan tavoitteena on selvittää ja suunnitella tulevaisuuden tarpeisiin soveltuvan toimivan koulukampuksen toteuttaminen, jossa otetaan huomioon nykyisten kaavalla suojeltujen rakennusten rakennusperintö, lähiympäristön maisema- ja luonnonarvot sekä turvallinen liikenne- ja liikkumisympäristö.
Lisäksi tavoitteena on suunnitella toimiva ja tulevaisuuden tarpeisiin sovitettu tilakonsepti, jossa rakennusten laajennukset sovitetaan ympäristöön ja maisemaan. Puiston alueelle toteutettavat piha-alueet sovitetaan maisemaan ja puistoalueisiin. Longinojan ranta lähialueineen suunnitellaan puustoisena mm. liito-oravien liikkumisen mahdollistavana reittinä, luontoarvot turvaten.
Liikennesuunnitelmassa on tavoitteena sujuva ja turvallinen liikkumisympäristö kaikille kulkumuodoille sekä jalankulun ja pyöräliikenteen olosuhteiden parantaminen erottamalla kulkumuodot toisistaan. Longinojan ylikulkusillan lähiympäristössä päivitetään jalankulun ja pyöräliikenteen yhteydet, sillan tilavaraus ja Longinojan suojavyöhykkeet. Katualueella oleva asuinrakennus, puusto ja pihapiiri on tavoitteena säilyttää Vanhan Helsingintien länsipuolella.
Kaavaratkaisu on tehty, koska tarvitaan lisätilaa koulu- ja päiväkotirakentamiselle. Nykyiset tilat Ala-Malmilla käyvät ahtaiksi ja kaupunki kasvaa Malmin kaupunkiuudistusalueella. Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan rakennussuojelun ja uudisrakentamisen puitteissa, tiloiltaan toimivan oppimisympäristön toteuttaminen sekä puistoalueelle laajenevan koulukampuksen sovittaminen arvokkaan luonto- ja kulttuuriympäristön yhteyteen arvoja merkittävästi vaarantamatta.
Kaavaratkaisun valmistelun aikana keskustelua ovat herättäneet liikunnan ja liikenteen tilatarpeet sekä suojelunäkökulmat. Monipuolisen ja vuorovaikutteisen suunnitteluprosessin kautta kaavaratkaisu mahdollistaa kompromissin, jossa ympäristö-, kulttuuri- ja virkistysarvot ovat keskiössä ja käyttökelpoisuus toimivana tulevaisuuden kampuskokonaisuutena on mahdollista toteuttaa.
Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 7991). Liikennesuunnitelmassa Vanhan Helsingintien ajorata pysyy lähes nykyisellä paikallaan, mutta jalankulku ja pyöräliikenne erotellaan koulun kohdalla toisistaan. Uusi jalkakäytävä sijoitetaan nykyisen koulun tontin puolelle, mikä mahdollistaa historiallisen tilamiljöön, olevien puiden ja vanhan asuinrakennuksen säilyttämisen Vanhan Helsingintien katualueen länsilaidalla. Jalkakäytävän sijoittaminen leventää katualuetta itään päin. Lisäksi muutoksia liikennejärjestelyihin on osoitettu Vanhan Helsingintien ja Riihenkulman risteykseen, kadun ylitysjärjestelyihin ja bussipysäkkien sijainteihin. Riihenkulman ja Vanhan Helsingintien väliselle nykyisen asemakaavan katualueelle osoitetaan pysäköintialue, jonka rakentaminen luo siistimpää ja viihtyisämpää ympäristöä.
Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että mahdollistetaan sekä suojeltujen rakennusten säilyttämistä että laajentaminen päiväkotilasten tarpeisiin. Tämä eheyttää palveluverkkoa ja tuo lisäkapasiteettia kasvatuksen ja koulutuksen tarpeisiin.
Kaava mahdollistaa toimivat ja riittävän laajat piha-alueet ja uuden, nykyistä laajemman liikuntasalin toteuttamisen nykyisen liikuntasalin tilalle, edistäen lasten terveyttä ja hyvinvointia.
Kaavalla ohjataan nykyistä kaavaa paremmin Longinojan ja sen lähiympäristön luonnon arvoalueiden, rakennetun kulttuuriympäristön sekä maiseman säilyttämistä ja suojelua luonnonsuojelualueohjelman 2025 - 2038 lähtökohdista.
Kaavalla eheytetään ja täsmennetään Vanhan Helsingintien roolia sekä eheytetään sen länsipuolella rakennettua kulttuuriympäristöä pihapiireineen. Kaavan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osana on arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Vaikutusten arviointi löytyy kaavaselostuksesta.
Päätökset kaavaratkaisun pohjana
Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian 2025-2029 tavoitteiden toteutumista siten, että koulu- ja päiväkotihanke tukee lasten ja nuorten elämänpolun alkutaivalta. Kaavassa on tunnistettu arvokkaimmat luontoarvot ja korostettu säilyttämisen ja suojelun merkitystä säilyttävin- ja suojelumerkinnöin. Hanke tukeutuu joukkoliikenteeseen hyvien linja-autoyhteyksien varteen. Hanke tukee Malmin kaupunkiuudistusalueen tavoitteita.
Kaavaratkaisu on yleiskaavan mukainen.
Alueen lähtökohdat ja nykytilanne
Alueen ja rakennusten nykytila
Tontilla 38066/1 sijaitsee aiemmin koulukäytössä ollut vuonna 1965 rakennettu asemakaavalla suojeltu rakennuskokonaisuus, mikä muodostuu kuudesta erillisestä rakennuksesta: päärakennus, kolme paviljonkia, liikuntasalirakennus sekä ruokalana toiminut sivurakennus. Päärakennus ja sivurakennus porrastuvat rinteeseen. Tontti liittyy länsireunaltaan Vanhan Helsingintien katualueeseen. Katualueella nykyisen ajoradan länsipuolella sijaitsee vuokrattu 1-kerroksinen nykyään varastona toimiva rakennus.
Katualueen länsivyöhyke on osin jäsentymätöntä puustoista viheraluetta, jonka eteläosassa sijaitsee pysäköintiin käytetty sorapintainen kenttä, jonka länsipuolella sijaitsee Riihenkulman asuinaluetta vasten puustoinen vyöhyke, asemakaavan suojaviheralue. Itäreunaltaan koulun tontti liittyy melko avonaiseen Longinojanpuistoon, jolla sijaitsee jonkin verran puustoa ja nurmipeitteinen pelikenttäalue. Puiston koillista reunaa rajaa Longinoja. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee Longinojan ylittävä kapea vain ajoneuvoliikenteelle tarkoitettu kaavalla suojeltu silta, jonka molemmille puolille sijoittuu Longinojan uoma ja ulkoilupolkujen verkostoa. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee muinaisjäännösalue. Suunnittelualueen eteläosa rajoittuu puustoiseen Kestikievarin puistoon. Suunnittelualueelle sijoittuu maakaasu-, kaukolämpö- ja vesijohtoja.
Alueella voimassa olevat asemakaavat
Alueella on voimassa asemakaavat numero 9155 vuodelta 1986, numero 12274 vuodelta 2018, numero 11710 vuodelta 2009 ja 10850 vuodelta 2001.
Voimassa olevissa asemakaavoissa alue on merkitty opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO). Rakennusalalle on merkitty suojelumerkintä sr-1a, tehokkuusluku e=0,75 ja rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeus 12 m. Tontin pohjoisosa on säilytettävä avoimena maisematilana merkinnällä ma-1. Lisäksi suunnittelualueella on katualuetta (Vanha Helsingintie), jolle sijoittuu kioskivarausmerkintä (ki 60) ja alkulkumerkintä (a), puistoa (VP) Longinojanpuisto, jolle sijoittuu säilytettäviä puita sekä lähivirkistysaluetta (VL) Kestikievarinpuisto. Longinojan reunavyöhyke on merkitty alueen osaksi, joka on vesialueeseen (W) liittyvä, kosteikkokasvillisuuden suojavyöhyke (s). Lisäksi puistoalueelle on merkitty jalankululle ja pyöräilylle varattuja alueenosia sekä maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Vanhan Helsingintien Longinojan ylittävä silta on osoitettu suojeltavaksi merkinnällä (ss-1). Suunnittelualueen länsireunalla on suojaviheraluetta (EV).
Helsingin kaupunki omistaa suunnittelualueen maat.
Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta.
Kaavaratkaisun kustannukset
Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia. Esirakentamisen kustannukset koostuvat pilaantuneen maan kunnostamisesta rakentamisen edellyttämässä laajuudessa kaava-alueen EV ja EV/s -tonteilla.
Johtosiirtokustannukset perustuvat alueesta laadittuun teknisen huollon alustavaan yleissuunnitelmaan.
Katujen ja liikennealueiden kustannukset koostuvat uuden jalkakäytävän rakentamisesta pohjois- ja eteläpuolelle, nykyisen yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien muuttamisesta pyörätieksi, puistoreitin siirtämisestä, kahden linja-autopysäkin siirrosta sekä Riihenkulman risteysalueen tienlinjauksen ja ylitysjärjestelyn muutoksista.
Julkisten palveluiden kustannukset koostuvat koulurakennuksen korjauksesta ja laajennuksesta.
Investointikustannukset:
- Esirakentaminen 85 000 euroa
- Johtosiirrot 400 000 euroa
- Kadut ja liikennealueet 700 000 euroa
- Julkiset palvelurakennukset 60 000 000 euroa
Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana
Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty kaavan valmisteluaikana toteutettu vuorovaikutus, yhteenvedot saaduista viranomais- ja asiantuntijatahojen kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö
Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa.
Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat kulttuuriympäristöön: kulttuuriperinnön ja -maiseman arvoihin, suojellun koulurakennuksen arvoihin, rakennusten osittaiseen perusteltuun purkamiseen, resurssiviisaaseen laajentamiseen ja ympäristöön sovittamiseen, Långin talon pihapiiriin ja siellä sijaitsevaan vanhaan rakennukseen ja Longinojan ylittävän sillan arvoihin ja historiallisen ajan kyläpaikkaan (kiinteä muinaisjäännös); verkostoihin: pyydettiin osoittamaan vesihuoltoverkostojen johtokujavaraukset.
Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että kaavassa esitetään kattavasti merkintöjä ja määräyksiä koskien, kulttuuriympäristön ja maiseman arvoja ja rakennussuojelua. Kaavassa on esitetty varauksia vesihuollon johtokujille. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.
Mielipiteet
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma-aineistosta saapui neljä kirjallista mielipidettä.
Osallisten mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat alueellisen tarkastelun tarpeeseen sekä: luontoon: linnustovaikutuksiin, Longinojan suojeluun ja puistojen luontoarvoihin; kulttuuriperintöön: Långin tilan päärakennukseen ja pihaympäristöön, suojellun koulurakennuksen purkamiseen- ja lisärakentamiseen; palveluihin: turvalliseen ja viihtyisään eri-ikäisten oppimisympäristöön; liikkumiseen ja liikenteeseen: liikuntaan, saavutettavuuteen, pysäköintiin ja liikennejärjestelyihin ja verkostoihin: tietoliikenneyhteyksiin.
Mielipiteissä esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että kaavassa esitetään merkintöjä ja määräyksiä ympäristöarvojen säilyttämiseksi ja lajistojen elinolojen turvaamiseksi. Alueen arvoja ovat luonnonarvot (liito-oravat, kalasto, linnusto, puusto, niityt) sekä rakennettu kulttuuriympäristö että kulttuurimaisema. Kaava ja sen yhteydessä laaditut viite-, piha- ja liikennesuunnitelmat tähtäävät turvalliseen ja viihtyisään ympäristöön, jossa on otettu huomioon kehittyvä oppimisympäristö eri-ikäisille. Kaavaan liittyy myös lapsivaikutusten arviointi. Tietoliikenneyhteyksien muutoksissa ja toteuttamisessa ollaan toteutussuunnittelun yhteydessä toimijoihin. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.
Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §, MRA 27 §)
Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 9.1.–9.2.2026.
Kaavaehdotuksesta ei tehty muistutuksia.
Lausunnot saatiin Telia Towers Finland Oy:ltä, Gasgrid Finland Oy:ltä, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), Lupa- ja valvontavirastolta, pelastuslaitokselta, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta sekä kaupunginmuseolta.
Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat matkapuhelintukiaseman tarpeeseen, ulkoliikuntamahdollisuuksien tarkempaan kuvaamiseen, paloteknisen suunnitelman tarpeeseen jatkosuunnittelussa, johtokujamerkintöihin kaavakartalla, liiteaineiston puustokuvauksiin, meluvaikutuksiin ja merkintöihin kaavakartalla, ilmastovaikutuksiin, kaasujohdon reunaehtoihin sekä arkeologisen kulttuuriperinnön viranomaisvastuutahoon kaavamääräyksessä.
Huomautukset on otettu huomioon siten, että ulkoliikuntamahdollisuuksia on kuvattu laajemmin kaavaselostuksessa, liiteaineistoon on korjattu puustokuvauksia, ilmastovaikutuksia on täydennetty selostukseen ja suoritettu hiilijalanjäljen PLANECT-tarkastelu, kaavaselostukseen on lisätty kuvaus paloteknisen suunnitelman tarpeesta ja kaavamääräykseen on kiinteitä muinaisjäännöksiä koskevaan kaavamääräykseen lisätty viranomisvastuutahoksi Helsingin kaupunginmuseo.
Tarkistetussa asemakaavan muutoksessa ei ole katsottu tarpeelliseksi osoittaa kaavakartassa matkapuhelintukiasemavarausta kaava-alueella, johtokujamerkintöjen täydennyksiä, piha-alueiden meluun liittyviä lisämerkintöjä eikä kaasujohtoon liittyviä lisämerkintöjä tai -määräyksiä. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.
Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen
Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.
Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.
Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Niitä, joiden etua muutokset koskevat, on kuultu erikseen sähköpostilla tai keskustelutilaisuudessa.
Tarkemmat perustelut
Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.
Sovelletut säännökset
Alueidenkäyttölaki/Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 55 §, 55a §, 57 §, 59 §, 62 §, 63 §, 65 §.
Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 27 §, 28 §, 30 §, 94 §.
Jatkotoimenpiteet
Käsitellessään asemakaavan muutosta kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi seuraavat evästykset:
- Lautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota pilaantuneen maan puhdistustöiden ja rakentamisen yhteydessä Longinojan läheisyyteen, jotta vältetään herkälle vesialueelle riskialttiit vahingot. Lautakunta pitää tärkeänä, että alueen toteutuksen käynnistyessä urakoitsijoilla on käytettävissään selkeät ohjeet ja määräykset ja että niiden noudattamista valvotaan.
- Lautakunta pitää tärkeänä, että kaava-alueelle, joka sijoittuu kaupunkiuudistusalueelle, istutettavat puut ovat jo istutusvaiheessa mahdollisimman suurikokoisia.
- Lautakunta pitää tärkeänä, että kaava-alueelle sijoittuvan pyöräily- ja jalankulun yhteyden jatkosuunnittelussa huomioidaan tämän kaavamuutoksen yhteydessä jo kaventuva puistoalue. Lautakunta pitää tärkeänä, että puistoalue ja viheryhteydet säilyvät riittävän laajoina niin viihtyvyyden kannalta ja siten, etteivät arvokkaat viheryhteydet heikenny liikaa.
Toimivalta
Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto.
Kaupunkiympäristölautakunta 05.05.2026 § 258
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 5.5.2026 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 13008 (liite 3) hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 38. kaupunginosan (Malmi, Ala-Malmi) korttelin 38066 tonttia 1 ja katu-, puisto-, lähivirkistys- ja suojaviheralueita.
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville.
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet ehdotuksesta annettuihin lausuntoihin.
Päätösasiakirjat ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä verkkosivuilla:
Lautakunta edellytti, että jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota pilaantuneen maan puhdistustöiden ja rakentamisen yhteydessä Longinojan läheisyyteen, jotta vältetään herkälle vesialueelle riskialttiit vahingot. Lautakunta piti tärkeänä, että alueen toteutuksen käynnistyessä urakoitsijoilla on käytettävissään selkeät ohjeet ja määräykset ja että niiden noudattamista valvotaan.
Lautakunta piti tärkeänä, että kaava-alueelle, joka sijoittuu kaupunkiuudistusalueelle, istutettavat puut ovat jo istutusvaiheessa mahdollisimman suurikokoisia.
Lautakunta piti tärkeänä, että kaava-alueelle sijoittuvan pyöräily- ja jalankulun yhteyden jatkosuunnittelussa huomioidaan tämän kaavamuutoksen yhteydessä jo kaventuva puistoalue. Lautakunta piti tärkeänä, että puistoalue ja viheryhteydet säilyvät riittävän laajoina niin viihtyvyyden kannalta ja siten, etteivät arvokkaat viheryhteydet heikenny liikaa.
Käsittely
Ville Lehmuskoski: Esittelijän muutoksena korjataan liitteessä 4 sivulla 14: "Koulun kohdalla nopeusrajoitusta lasketaan Vanhalla Helsingintiellä 30 km/h:ssa." muotoon: "Koulun kohdalla nopeusrajoitusta lasketaan Vanhalla Helsingintiellä 30 km:iin tunnissa."
Asian aikana kuultavana oli arkkitehti Petri Saarikoski.
Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Vastaehdotus 1: Lisätään esitysehdotukseen:
Jenni Hjelt: "Lautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota pilaantuneen maan puhdistustöiden ja rakentamisen yhteydessä Longinojan läheisyyteen, jotta vältetään herkälle vesialueelle riskialttiit vahingot. Lautakunta pitää tärkeänä, että alueen toteutuksen käynnistyessä urakoitsijoilla on käytettävissään selkeät ohjeet ja määräykset ja että niiden noudattamista valvotaan."
Kannattaja: Elina Kauppila
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Jenni Hjeltin vastaehdotuksen 1 mukaan muutetun ehdotuksen.
Vastaehdotus 2: Lisätään esitysehdotukseen:
Jenni Hjelt: "Lautakunta pitää tärkeänä, että kaava-alueelle, joka sijoittuu kaupunkiuudistusalueelle, istutettavat puut ovat jo istutusvaiheessa mahdollisimman suurikokoisia."
Kannattaja: Elina Kauppila
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Jenni Hjeltin vastaehdotuksen 2 mukaan muutetun ehdotuksen.
Vastaehdotus 3: Lisätään esitysehdotukseen:
Jenni Hjelt: "Lautakunta pitää tärkeänä, että kaava-alueelle sijoittuvan pyöräily- ja jalankulun yhteyden jatkosuunnittelussa huomioidaan tämän kaavamuutoksen yhteydessä jo kaventuva puistoalue. Lautakunta pitää tärkeänä, että puistoalue ja viheryhteydet säilyvät riittävän laajoina niin viihtyvyyden kannalta ja siten, etteivät arvokkaat viheryhteydet heikenny liikaa."
Kannattaja: Elina Kauppila
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Jenni Hjeltin vastaehdotuksen 3 mukaan muutetun ehdotuksen.
Esittelijä
Lisätiedot
Petri Saarikoski, arkkitehti
puhelin: 09 310 73544, petri.saarikoski@hel.fi
Hanna Ilmonen, projektipäällikkö, Teknistaloudelliset asiat
puhelin: 09 310 37255, hanna.ilmonen@hel.fi
Katariina Kasvinen, liikenneinsinööri, Liikennesuunnittelu
puhelin: 09 310 38932, katariina.kasvinen@hel.fi
Tiina Olli, lupa-arkkitehti, Rakennusvalvonta
puhelin: 09 310 26489, tiina.olli@hel.fi
Sini Moilanen, maisema-arkkitehti, Kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu
puhelin: 09 310 38527, sini.moilanen@hel.fi
Kaisa Jama, tiimipäällikkö, Asemakaavoitus
puhelin: 09 310 22980, kaisa.jama@hel.fi
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 12.2.2026
Helsingin kaupunkiympäristön toimiala / Maankäyttö ja kaupunkirakenne / Asemakaavoituspalvelu on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Vanha Helsingintie 5 koskevasta, 9.1.2026 päivätystä asemakaavan muutoksen ehdotuksesta. Perustehtävänsä mukaisesti kaupunginmuseo tarkastelee hanketta rakennetun kulttuuriympäristön ja -maiseman sekä arkeologisen kulttuuriperinnön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.
Asemakaavan muutos koskee Ala-Malmilla osoitteessa Vanha Helsingintie 5 sijaitsevaa tonttia 38066/1 ja sitä ympäröiviä puisto- ja katualueita. Tontilla sijaitseva rakennuskokonaisuus on arkkitehti Osmo Siparin suunnittelema ja valmistunut 1965. Rakennusten historiaa on selvitetty rakennushistoriaselvityksessä (Freese & Schulman 2025). Asemakaavan muutoksen tavoitteena on selvittää ja suunnitella tulevaisuuden tarpeisiin soveltuvan toimivan koulukampuksen, päiväkodin ja liikuntatilojen toteuttaminen nykyisiä suojeltuja rakennuksia perusparantamalla, laajentamalla ja osittain purkamalla. Longinojanpuiston aluetta tutkitaan koulun ja päiväkodin tontin laajennuksena piha-alueiksi. Suunnitelmassa pyritään ratkaisuun, jossa riittävällä tavalla otetaan huomioon nykyisten kaavalla suojeltujen rakennusten rakennusperintö, lähiympäristön maisema- ja luonnonarvot sekä mm. turvalliseen liikenne- ja liikkumisympäristöön tähtäävät tavoitteet. Kampuksen tilakonseptin tulee olla toimiva ja tulevaisuuden tarpeisiin sovitettavissa. Rakennusten laajennukset tulee sovittaa ympäristöön ja maisemaan. Puiston alueelle toteutettavat piha-alueet tulee sovittaa maisemaan ja puistoalueisiin toimivaksi kokonaisuudeksi. Longinojan ranta lähialueineen tulee suunnitella toimivana puustoisena mm. liito-oravienliikkumisen mahdollistavana reittinä. Longinojan luonnon- ja maisema-arvojen turvaamiseksi suunnitellaan riittävät yhtenäiset suojavyöhykkeet. Vanhan Helsingintien katualueilla ja Longinojan varren puistoalueilla suunnitellaan liikenteen ja ulkoilureittien kehittämistä ja päivittämistä asemakaavaan. Vanhan Helsingintien länsipuolella katualueella oleva asuinrakennus, puusto ja pihapiiri on tavoitteena säilyttää ja luoda siistimpää ja viihtyisämpää ympäristöä.
Esillä olevassa asemakaavan muutoksen ehdotuksessa suunnittelualue on pääosin osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi Y, jolle on määritetty viiden olemassa olevan rakennuksen mukaiset rakennusalat. Niitä on täydennetty niitä yhteen kytkevillä ja täydentävillä uudisrakennusten rakennusaloilla. Olemassa oleville, jo voimassa olevassa asemakaavassa suojelluille kolmelle paviljonkirakennukselle, päärakennukselle ja entiselle kirjasto-/ruokalaosalle on esitetty suojelumääräys sr-2.: ”Rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Muutostyöt tulee tehdä rakennuksen arvoon sekä alkuperäisiin ominaispiirteisiin, rakenteisiin, tiloihin ja materiaaleihin soveltuvalla tavalla. Rakennukseen voidaan liittää uudisrakennus ja avata rakennusten välille yhteyksiä. Uudisrakentaminen tulee sovittaa suojellun rakennuksen arkkitehtuuriin ja ympäröivään kaupunkikuvalliseen kokonaisuuteen. Uudisrakentamisessa tulee noudattaa suojellun rakennuksen suorakulmaista koordinaatistoa ja mittasuhteita. Rakennuksessa tehtävissä korjaus-, muutos- ja lisärakentamissuunnitelmista tulee kuulla kulttuuriympäristön asiantuntijaviranomaista.” Kaikille rakennusaloille on annettu myös ohjeellinen rakennuksen vesikaton ylin korkeusasema niin, että suojeltuja rakennuksia ei voida korottaa niiden ominaisluonteen vastaisesti ja että uudisrakennusosat eivät nouse olevia rakennuksia korkeammiksi ja hallitsevammiksi. Alkuperäinen koulurakennus ja sen piha-alue muodostavat kokonaisuuden, jonka luonteen säilyminen on haluttu varmistaa antamalla korttelialueen kadun puoleiselle osalle määräys sk: ”Kaupunki- tai kyläkuvallisesti tärkeä alueen osa. Piha-alue muodostaa rakennuksen kanssa saumattoman kokonaisuuden, joka tulee säilyttää avoimena ja jota tulee hoitaa ja kunnostaa alkuperäisiä ominaispiirteitä kunnioittaen niin, että sen kulttuurihistoriallinen ja kaupunkikuvallinen arvo säilyy.” Koulun ja päiväkodin piha-alueita on tarpeen laajentaa puistoalueelle. Liittyminen puistoon tulee toteuttaa saumattomasti ja pääsääntöisesti aitaamatta ja niin, että Longinojanpuiston ja Y-korttelialueen muodostaman kokonaisuuden kulttuurimaiseman ja sen kaupunkikuvallinen arvo säilyy. Päiväkodin ja erityisryhmien pihat voidaan kuitenkin erottaa muusta pihasta aitauksin. Koulu-päiväkotirakennuksen itäpuolelle on mahdollista sijoittaa toimintaa palvelevia katoksia ja talousrakennuksia sovittamalla ne arkkitehtuuriin ja kulttuurimaisemaan.
Suunnittelualueeseen kuuluva, luonnonsuojelualueohjelman mukainen Longinojan reuna-alue on osoitettu luonnonsuojelualueeksi SL, joka on luonnonsuojelualueohjelman perusteella suojeltavaksi tarkoitettu. Tämän ja Y-korttelialueen välinen vyöhyke sekä Longinojan pohjoispuolelle sijoittuvat, Vanha Helsingintietä reunustavat alueet Karviaispuistosta on osoitettu puistoksi, joka on kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti, kulttuurihistoriallisesti tai puistohistoriallisesti arvokas VP/s. Alueella on myös luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä arvoja. Alueelle osoitetut avoimena maisematilana säilytettävät alueen osat ja niitä, reittejä ja siltoja koskevat määräykset ovat pääsääntöisesti voimassa olevan asemakaavan mukaiset, myös suojeltavaa siltaa koskeva määräys, jonka mukaan sillan rakenteelliset ominaispiirteet ja ulkonäkö tulee säilyttää.
Helsinkiläisen maisemakulttuurin kannalta arvokkaassa Longinojan kartano- ja tilakeskusten kulttuurimaisemassa kulkeva Vanha Helsingintie on merkittävä historiallinen tielinja. Se on osa vanhaa tärkeää kulkuyhteyttä Vanhankaupungin ja Helsingin pitäjän kirkon välillä, ja se on näkyvissä jo 1700-luvun kartoissa. Vanha Helsingintien länsipuolella Filpuksen tilan puutarhamaiseen pihapiiriin kiinteästi liittyvä tien reunavyöhyke onkin kaavaehdotuksessa osoitettu suojaviheralueeksi, jolla ympäristö tulee säilyttää EV/s. Kaavamuutoksella pyritään nostamaan alueen kaupunkikuvallista ja kulttuurihistoriallista merkitystä. Alueella on puuston ja pihapiirin arvoja, muun muassa kookkaita lehtikuusia. Alueella sijaitsevan vanhan pienen asuinrakennuksen paikka merkitään talousrakennuksen rakennusalaksi merkinnällä t.
Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa kaupunginmuseo piti tärkeänä, että nykyisellään hyvin vajaalla käytöllä olevan koulukokonaisuuden rakennuksiin saadaan käyttäjiä ja sitä kautta rakennukset valvonnan ja aktiivisen hoidon ja ylläpidon piiriin. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan jo oleva asemakaavallinen suojelu kuitenkin ehdottomasti edellytti, että uuden koulu- ja päiväkotikokonaisuuden suunnittelussa olevat tilat tulee ottaa uuden kokonaisuuden lähtökohdaksi. Jotta tarvittavat lisätilat saadaan sovitettua alueelle ja ratkaistua myös toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, voi kuitenkin olla tarpeen tutkia jonkin olevan osan korvaamista uudisrakennuksella. Olevasta kokonaisuudesta jonkin tai joidenkin osien purkamiselle tuli kuitenkin olla erittäin painavat perustelut. Myös olevien tilojen muutoksissa tuli ymmärtää ja arvostaa kohteen alkuperäistä arkkitehtuuria ja ominaispiirteitä ja sovittaa muutokset tähän vähäeleiseen kokonaisuuteen ja sen hienovaraisiin yksityiskohtiin. Kaupunginmuseo korosti myös, että olevan rakennuksen mahdollisimman laaja säilyttäminen ja tarvittaessa täydentäminen uudella rakentamisella on resurssiviisasta rakentamista ja ekologisen kestävyyden kannalta paras ratkaisu. Olevan suojellun koulurakennuskokonaisuuden lisäksi suunnittelualueeseen liittyy myös muita kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja kuten Vanha Helsingintie ja sen varteen keskittynyt maatalousasutukseen ja - toimintaan liittyvä rakennuskanta sekä Longinojan avara peltomaisema ja nykyinen puistoalue. Näihin liittyvät moninaiset arvot asettavat mahdollisesti puistoalueelle toteuttaville koulun ja päiväkodin laajennuksille ja muokattavalle pihalle poikkeukselliset laatuvaatimukset ja edellyttävät herkkää sovittamista monin tavoin arvokkaaseen maisemaan. Lisäksi koulun lähiympäristölle jo aiemmin asetettujen vaalimistavoitteiden tuli säilyä ja ohjata suunnittelua.
Kaupunginmuseo toteaa, että Vanha Helsingintie 5 koulu- ja päiväkotikokonaisuuden mahdollistavaa asemakaavan muutosta on tehty yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa. Vaikka asemakaavaehdotus nyt mahdollistaa olemassa olevan, suojellun liikuntasalin purkamisen, viisi olemassa olevaa, suojeltua rakennusta säilyy jatkossakin suojeltuina, päivitetyllä suojelumerkinnällä ja -määräyksellä. Asemakaavan mahdollistamien uudisosien arkkitehtuuria ohjataan olevat rakennukset huomioon ottavaksi niin korkeudeltaan, mittasuhteiltaan kuin sijoittelultaan samansuuntaiseen suorakulmaiseen koordinaatistoon. Kaavaratkaisun myötä puistoalueen koko pienenee ja koulutontin koko eli koulun piha-alue laajenee, mutta uuden kokonaisuuden lähtökohtana on sen sovittaminen kulttuurimaisemaan ja kaupunkikuvaan ja näiden arvojen säilyminen. Edellä mainitun lisäksi kaupunginmuseo katsoo, että esillä olevan asemakaavaehdotuksen viiteaineisto osoittaa, että Vanha Helsingintie 5 suojeltu rakennuskokonaisuus pääosin säilyttäen ja sitä taitavasti täydentäen on tähän Longinojan arvokkaaseen kulttuurimaisemaan mahdollista toteuttaa lasten päiväkoti- ja koulupolun mahdollistava kokonaisuus, joka ilmasto- ja resurssiviisaasti säilyttää mahdollisimman laajalti olemassa olevaa rakennusperintöä ja siihen sitoutuneita moninaisia kulttuurihistoriallisia ja sosiaalisia arvoja ja samalla avartaa ja lisää ymmärrystä kaupunkimaiseman moninaisesta kerroksisesta kudelmasta.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee osa muinaismuistolain (295/1963) perusteella rauhoitetusta kiinteästä muinaisjäännöksestä Sonaby malm Malmby Storby (Malmi), jonka tunnus on muinaisjäännösrekisterissä 1000001715. Kohde on historiallisen ajan kylänpaikka. Kohde sijaitsee suunnittelualueella kahdessa osassa Longinojan pohjoispuolella Vanhan Helsingintien molemmin puolin.
Sonabyn kylä mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1417.
Sonaby malmin vanhin kartta on vuodelta 1702. Alueella oli tuolloin kuusi erillistä tonttimaata. Malmbyn talot olivat kolmella tonttimaalla. Ensimmäinen (Storby) koostui neljästä talosta: Pers, Länsmans, Filpus, Örskis. Vanhan Helsingintien itäpuolinen osa Storbystä on tuhoutunut suurelta osin tien levennystöiden ja parkkipaikan rakentamisen yhteydessä. Vanhan Helsingintien länsipuoleisella Persin talon tontilla saattaa olla paikoin fragmentteja vanhemmasta asutuksesta. Kaikilla edellä mainituilla alueilla, myös Vanhan Helsingintien itäpuolella, saattaa olla maan alla säilyneitä rakennusten tai kulttuurikerrosten jäänteitä.
Kiinteiden muinaisjäännösten sm-osa-aluevaraukset on merkitty asemakaavaan oikein. Sen sijaan sm-aluetta koskevan kaavamääräyksen viimeinen lause: ”Aluetta koskevista toimenpiteistä on neuvoteltava museoviraston kanssa.” on muutettava muotoon: ”Aluetta koskevista toimenpiteistä on neuvoteltava Helsingin kaupunginmuseon kanssa.”
Helsingin kaupunginmuseolla ei kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ole muuta huomautettavaa Vanha Helsingintie 5 asemakaavan muutoksen ehdotukseen.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 14.3.2025
Lisätiedot
Anne Salminen, tutkija
puhelin: 310 36501, anne.salminen@hel.fi
John Lagerstedt, tutkija
puhelin: 310 28328, john.lagerstedt@hel.fi
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Toimialan yhteiset palvelut 5.2.2026
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala pyytää kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan liikuntapalvelujen ja nuorisopalvelujen lausuntoa asemakaavan muutoksesta, joka koskee Ala-Malmin korttelin 38066 tonttia 1 ja katu-, puisto-, ja lähivirkistys- ja suojaviheralueita. Kaavan nimi on Vanha Helsingintie 5, asemakaavan muutos.
Nuorisopalveluilla ei ole tällä hetkellä tiedossa tarvetta sijoittaa omia tiloja kaavamuutosalueelle sijoittuvan koulukampuksen yhteyteen. Nuorisopalveluiden alueellinen kehittäminen ja tilasuunnittelu painottuvat tässä vaiheessa hangaarin, eli Malminkentän vanhan lentokonehallin ympäristöön, jonne suunnitellaan nuorisopalveluja seuraavien 10 vuoden aikajänteellä. Valmistelu niihin liittyen on kesken. Malmin nuorisotalon nykyinen sijainti (Kunnantie 3) ei ole toiminnan kannalta optimaalinen, mutta nyt käsittelyssä oleva sijainti ei ratkaise tuota ongelmaa.
Liikuntapalvelujen osalta nähdään myönteisenä, että asemakaavan muutos mahdollistaa alueen jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien kehittämisen. Longinojan puistoalueen uudet jalankululle ja polkupyöräilylle varatut reitit tulee suunnitella ja toteuttaa huolellisesti siten, että niistä ei ole vaaraa alueen tunnistetuille arvoille.
Asemakaavan muutos vastaa koulun sisäliikuntaolosuhteiden kehittämisen tarpeisiin. Koulun piha-alueelle jäävä tila ei kuitenkaan mahdollista oppijoiden ulkoliikunnan monipuolista toteuttamista koulun alueella, joten kaavamateriaaleihin olisi hyvä lisätä kattavammin tietoa lähialueen ulkoliikuntamahdollisuuksista. Esimerkiksi Ala-Malmin liikuntapuisto sijaitsee noin puolen kilometrin päässä suunnittelualueesta, ja puiston kehitystyö on käynnistymässä. Kaupunkiympäristön toimialan puisto- ja viheraluesuunnittelu käynnistää liikuntapuiston perusparannuksen vuoden 2026 aikana. Perusparannuksen myötä alueen liikkumisolosuhteet tulevat paranemaan ja monipuolistumaan. Myös liikuntapuiston huoltorakennuksen uusimisen suunnittelu on käynnistymässä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan ja kaupunkiympäristön toimialan yhteistyönä.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala korostaa sujuvien kevyen liikenteen yhteyksien merkitystä koulukampukselta hangaarin suuntaan, koska hangaariin ja sen lähialueelle on suunnitteilla vapaa-ajan palveluja.
Lisätiedot
Eija Pyyhtiä, erityissuunnittelija
puhelin: 09 310 39074, eija.pyyhtia@hel.fi
Juho Liski, erityissuunnittelija
puhelin: 09 31024876, juho.liski@hel.fi
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 01.12.2025 § 54
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 13008 pohjakartan kaupunginosassa 38 Malmi. Pohjakartta täyttää alueidenkäyttölain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 13008
Kaupunginosa: 38 Malmi
Kartoituksen työnumero: 35/2025
Pohjakartta valmistunut: 27.8.2025
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää alueidenkäyttölain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Kari Rajala, paikkatietosuunnittelija
puhelin: 09 310 31976, kari.rajala@hel.fi
Timo Tolkki, yksikön päällikkö
puhelin: 09 310 31883, timo.tolkki@hel.fi
Nimistötoimikunta 10.09.2025 § 54
Nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen esitteli alueen suunnittelutilannetta.
Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavan uuden nimen:
Karviaispuisto – Stickelparken
(puisto)
Perustelu: Liitynnäinen, Karviaismäen (Stickelbacka) ja alueen muiden samanalkuisten nimien mukaan. Asutusnimi Stickelbacka tunnetaan alueella jo 1700-luvun kartoissa.
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija
puhelin: 09 310 37386, johanna.lehtonen@hel.fi