Valtuutettu Minna Lindgrenin toivomusponsi yhteisen katsomusopetuksen aloittamisesta kiinnostuneissa kouluissa

Toivomusponsi, yhteinen katsomusaine peruskoulussa

HEL 2025-007893
More recent handlings

Valtuutettu Minna Lindgrenin toivomusponsi yhteisen katsomusopetuksen aloittamisesta kiinnostuneissa kouluissa

Case 18. / 274 §

Päätös

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 7.5.2025 § 98 hyväksymän toivomusponnen (Minna Lindgren) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaupunginvaltuusto on käsitellessään aloitetta yhteisestä katsomusopetuksesta 7.5.2025 hyväksynyt valtuutettu Minna Lindgrenin seuraavan toivomusponnen:

Valtuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuudet aloittaa jo hyväksi todettu käytäntö yhtenäisestä katsomusaineen opetuksesta peruskoulun yläasteella kaikissa kouluissa, joissa on asiaa kohtaan kiinnostusta.

Nykyinen lainsäädäntö ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet asettavat yhteiselle katsomusopetukselle rajoituksia. Oppilaan katsomusaineen määräytymistä säätelee perusopetuslain 13 §. Sen mukaisesti oppilaan katsomusaineen määräytymiseen vaikuttaa mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan hän kuuluu. Lisäksi Opetushallituksen ohjeessa (OPH-3903-2022) todetaan, että oppilas voi opiskella vain yhtä katsomusainetta kerrallaan.

Uskonnon eri oppimäärien ja elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmat ovat erilliset. Perusopetuslain 30 §:n mukaisesti opetuksen tulee noudattaa opetussuunnitelman perusteita, ja näin ollen kunkin katsomusaineen opetuksen tulee noudattaa kyseisen oppimäärän erillisiä tavoitteita ja sisältöjä. Opetushallitus (OPH-3903-2022) on todennut, että samassa ryhmässä eri katsomusaineiden opettaminen voidaan toteuttaa vain rajatuilta osin, esimerkiksi tiettyjen ihmisoikeuksiin liittyvien sisältöjen osalta.

Länsi-Suomen aluehallintoviraston (LSAVI/8673/2024) päätöksen mukaan perusopetuslaki ei estä eri aineiden opettamista samassa ryhmässä. Opetusryhmien muodostamisessa tulee huomioida, että uskonnon eri oppimäärien ja elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmien perusteiden mukainen opetus toteutuu. Aluehallintovirasto toteaa, että ryhmän opettajalla tulee olla kelpoisuus antaa opetusta kunkin uskonnon oppimäärän ja elämänkatsomustiedon osalta. Perusopetuksen opettajan kelpoisuuden määrittelee asetus opetustoimen henkilöstön
kelpoisuusvaatimuksista.

Lainsäädäntö ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet eivät mahdollista katsomusaineiden opettamista yhdessä kokonaan. Helsingin yhteisen katsomusopetuksen mallin valmistelussa huomioidaan nämä reunaehdot ja pohjana käytetään olemassa olevia koulujen malleja. Katsomusopetuksen malli tulee toteuttamaan yhteisiä osuuksia opetussuunnitelman sisällä eikä perusta uutta oppiainetta. Kaikilla katsomusaineilla ja jokaisella uskonnon oppimäärällä säilyy edelleen omat tunnit, vain osa tunneista voidaan järjestetään yhteisenä opetuksena.

Yhteisen katsomusopetuksen mallin voivat ottaa käyttöön kaikki kaupungin koulut aikaisintaan 1.8.2027. Yhteinen malli valmistellaan tuntijaon yhtenäistämiseen liittyvän opetussuunnitelman tarkistamistyön yhteydessä. Valmisteluun kootaan katsomusaineiden opettajista työryhmä.

Helsingin kaupungin perusopetuksessa on tavoitteena koulujen tuntijaon yhtenäistäminen. Yhtenäistäminen on aloitettu vuosiluokkien 1–2 tuntijaosta. Yhteinen tuntijako on otettu näillä vuosiluokilla käyttöön 1.8.2025. Yhtenäistä tuntijakoa valmistellaan tällä hetkellä vuosiluokille 3–6 ja 7–9. Nämä on tarkoitus ottaa käyttöön vaiheittain vuosien 2027–2029 aikana. Tuntijaon yhtenäistämisen yhteydessä tarkistetaan myös katsomusaineiden tuntijako. Katsomusaineiden tuntijaossa muutos koskee vuosiluokkia 3–6, vuosiluokilla 7–9 katsomusaineiden opetustunnit jakautuvat tasaisesti.

Opettajille tarjotaan koulutusta yhteisen katsomusopetuksen mallista ennen päivitetyn opetussuunnitelman käyttöönottoa.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusneuvottelukunnan lausunto (liite 1) on samansuuntainen kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunnon kanssa ja se toteaa lausunnossaan seuraavaa:

  • Helsingin kaupunki on velvollinen noudattamaan perusopetuslakia ja perusopetuksen valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita, joista kumpikaan ei nykyisellään mahdollista yhden yhtenäisen katsomusaineen opetusta. Eri katsomusaineilla on opetussuunnitelman perusteissa määritellyt omat erilliset tavoitteensa ja oppisisältönsä ja opetus tulee antaa niiden mukaisesti laaditun opetussuunnitelman mukaan kunkin oppimäärän mukaan opiskelevalle oppilaalle.
  • Uskonnon eri oppimäärien ja elämänkatsomustiedon opetusta voidaan nykyiselläänkin järjestää samassa opetusryhmässä, mutta vain rajatusti eli niiltä osin kuin niiden opetussisällöt ovat yhtenäiset ja opettajalla on riittävä kelpoisuus. Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisun (EOAK/3469/2016) perusteella opettajalla tulee olla kelpoisuus antaa opetusta kunkin samassa ryhmässä opetettavan uskonnon oppimäärän ja elämänkatsomustiedon osalta.
  • Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla valmistellaan yhtenäisen tuntijaon uudistusta ja osana uudistusta yhtenäistä Helsingin mallia katsomusaineiden yhteisestä opetuksesta, mallin käyttö mahdollista kaikissa kouluissa 1.8.2027 alkaen. Uudistus huomioi nykyiset lainsäädännölliset ja muut velvoittavat reunaehdot.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusneuvottelukunnan mielestä jatkoselvitystyötä olisikin tärkeä tehdä nimenomaan siitä näkökulmasta, mitä hyötyjä tai haittoja yhteisen katsomusaineen opetuksesta mahdollisesti olisi nimenomaan yhdenvertaisuuden ja uskonnonvapauden sekä vähemmistöuskontojen näkökulmasta. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusneuvottelukunta pitää myös tärkeänä, että yhtenäisen katsomusaineen opetuksella tavoiteltavia asioita, kuten ymmärryksen ja yhteisöllisyyden vahvistamista, eriytymisen vähentämistä ja moninaisuutta arvostavan ilmapiirin tukemista, edistetään ja vaalitaan kouluissa joka tapauksessa myös muilla tavoilla.

Kasvatus ja koulutuslautakunta pitää yhteiskunnan yhtenäisyyden ja ihmisten keskinäisen ymmärryksen kannalta tärkeänä, että uskonnollisesti moninaistuvassa Helsingissä katsomusaineiden opetusta yhdistetään opetussuunnitelman puitteissa mahdollisimman täysimääräisesti.

Asiasta on saatu kasvatus- ja koulutuslautakunnan sekä Tasa-arvo ja yhdenvertaisuustoimikunnan lausunnot. Aloitevastaus perustuu saatuihin lausuntoihin.

Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi muille valtuutetuille.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 24.03.2026 § 118

HEL 2025-007893 T 00 00 03

Lausunto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle Minna Lindgrenin toivomusponnesta yhteisen katsomusopetuksen aloituksesta asiasta kiinnostuneissa peruskouluissa:

Suomenkielisessä perusopetuksessa tehtiin rehtoreille kysely yhteisestä katsomusopetuksesta joulukuussa 2024. Kyselyn perusteella yhteistä katsomusopetusta järjestetään osalle vuosiluokista 22 suomenkielisessä koulussa ja kaikille vuosiluokille kuudessa koulussa. Syyslukukaudella 2025 perusopetuksen asiantuntijayksikön pedagoginen asiantuntija ja koulutuskoordinaattori kävivät tutustumassa neljällä koululla erilaisiin yhteisen katsomusopetuksen ratkaisuihin.

Ruotsinkielisessä perusopetuksessa tehtiin rehtoreille kysely yhteisestä katsomusopetuksesta helmikuussa 2026. Kyselystä kävi ilmi, ettei ruotsinkielisissä kouluissa ole säännöllisesti järjestetty yhteistä katsomusopetusta.

Helsingin kaupungin perusopetuksessa on tavoitteena koulujen tuntijaon yhtenäistäminen. Yhtenäistäminen on aloitettu vuosiluokkien 1–2 tuntijaosta. Yhteinen tuntijako on otettu näillä vuosiluokilla käyttöön 1.8.2025. Yhtenäistä tuntijakoa valmistellaan tällä hetkellä vuosiluokille 3–6 ja 7–9. Nämä on tarkoitus ottaa käyttöön vaiheittain vuosien 2027–2029 aikana. Tuntijaon yhtenäistämisen yhteydessä tarkistetaan myös katsomusaineiden tuntijako. Katsomusaineiden tuntijaossa muutos koskee vuosiluokkia 3–6, vuosiluokilla 7–9 katsomusaineiden opetustunnit jakautuvat tasaisesti.

Tuntijaon muutokset edellyttävät Helsingin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman tarkistamista. Opetussuunnitelman tarkistamistyö tehdään yhteistyössä koulujen henkilöstön kanssa. Työ aloitetaan tuntijaon varmistumisen jälkeen. Opetussuunnitelmasta tarkistetaan muiden oppiaineiden ohella myös katsomusaineiden opetussuunnitelmat ja samalla laaditaan yhteiselle katsomusopetukselle malli. Malli lisätään osaksi Helsingin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmia.

Lainsäädäntö ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet eivät mahdollista katsomusaineiden opettamista yhdessä kokonaan. Helsingin yhteisen katsomusopetuksen mallin valmistelussa huomioidaan nämä reunaehdot ja pohjana käytetään olemassa olevia koulujen malleja. Valmisteluun kootaan katsomusaineiden opettajista työryhmä.

Yhteisen katsomusopetuksen järjestäminen kaupungin yhteisellä mallilla on mahdollista jatkossa kaikissa kouluissa. Yhteinen malli on koulujen käytettävissä 1.8.2027 alkaen, samassa aikataulussa, kun yhtenäinen tuntijako laajentuu useammille vuosiluokille ja päivitetty opetussuunnitelma otetaan käyttöön. Opettajille tarjotaan koulutusta yhteisen katsomusopetuksen mallista ennen päivitetyn opetussuunnitelman käyttöönottoa.

Lautakunta pitää yhteiskunnan yhtenäisyyden ja ihmisten keskinäisen ymmärryksen kannalta tärkeänä, että uskonnollisesti moninaistuvassa Helsingissä katsomusaineiden opetusta yhdistetään opetussuunnitelman puitteissa mahdollisimman täysimääräisesti.

Yhteenveto

Helsingin kaupungin perusopetuksessa valmistellaan yhteiselle katsomusopetukselle malli, jonka kaikki kaupungin koulut voivat ottaa käyttöön aikaisintaan 1.8.2027. Yhteinen malli valmistellaan tuntijaon yhtenäistämiseen liittyvän opetussuunnitelman tarkistamistyön yhteydessä.

Lainsäädäntö ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet eivät mahdollista katsomusaineiden opettamista yhdessä kokonaan. Helsingin yhteisen katsomusopetuksen mallin valmistelussa huomioidaan nämä reunaehdot ja pohjana käytetään olemassa olevia koulujen malleja. Valmisteluun kootaan katsomusaineiden opettajista työryhmä.

Käsittely

Vastaehdotus:
Esa Korkia-aho: Korvataan lausunto seuraavalla:
Lautakunta katsoo, ettei yhteisen katsomusopetuksen mallia tule edistää.

Ehdotettu malli ei ratkaise sille asetettuja tavoitteita. Lainsäädäntö ei mahdollista katsomusaineiden opettamista kokonaan yhdessä, minkä vuoksi malli jäisi väistämättä osittaiseksi.

Lisäksi huoltajilla on oikeus järjestää katsomuksellinen opetus koulun ulkopuolella. Näin ollen osa opetuksesta voi edelleen siirtyä kokonaan kaupungin ohjauksen ja valvonnan ulkopuolelle, eikä esitys poista tunnistettuja haasteita.

Kyse on määrällisesti pienestä oppilasjoukosta, eikä ole perusteltua muuttaa koko järjestelmää ilman selkeitä hyötyjä.
Valmistelu on lisäksi sidoksissa katsomusaineiden tuntijaon uudistamiseen, joka on edelleen kesken.

Kannattaja: Mikael Vuorinen

Vastaehdotus:
Sandra Hagman: Lautakunta pitää yhteiskunnan yhtenäisyyden ja ihmisten keskinäisen ymmärryksen kannalta tärkeänä, että uskonnollisesti moninaistuvassa Helsingissä katsomusaineiden opetusta yhdistetään opetussuunnitelman puitteissa mahdollisimman täysimääräisesti.

Kannattaja: Sami Muttilainen

1 äänestys

JAA-ehdotus: Lautakunta pitää yhteiskunnan yhtenäisyyden ja ihmisten keskinäisen ymmärryksen kannalta tärkeänä, että uskonnollisesti moninaistuvassa Helsingissä katsomusaineiden opetusta yhdistetään opetussuunnitelman puitteissa mahdollisimman täysimääräisesti.
EI-ehdotus: Korvataan lausunto seuraavalla:
Lautakunta katsoo, ettei yhteisen katsomusopetuksen mallia tule edistää. Ehdotettu malli ei ratkaise sille asetettuja tavoitteita. Lainsäädäntö ei mahdollista katsomusaineiden opettamista kokonaan yhdessä, minkä vuoksi malli jäisi väistämättä osittaiseksi. Lisäksi huoltajilla on oikeus järjestää katsomuksellinen opetus koulun ulkopuolella. Näin ollen osa opetuksesta voi edelleen siirtyä kokonaan kaupungin ohjauksen ja valvonnan ulkopuolelle, eikä esitys poista tunnistettuja haasteita. Kyse on määrällisesti pienestä oppilasjoukosta, eikä ole perusteltua muuttaa koko järjestelmää ilman selkeitä hyötyjä. Valmistelu on lisäksi sidoksissa katsomusaineiden tuntijaon uudistamiseen, joka on edelleen kesken.

Jaa-äänet: 10
Silja Borgarsdottir Sandelin, Sandra Hagman, Shawn Huff, Minna Lindgren, Sami Muttilainen, Mari Niemi-Saari, Oskari Nivala, Markku Rantahalvari, Minna Salminen, Seida Sohrabi

Ei-äänet: 2
Esa Korkia-aho, Mikael Vuorinen

Tyhjä: 0

Poissa: 1
Aisha Mahmood

Tässä äänestyksessä Sandra Hagmanin vastaehdotus voitti Esa Korkia-ahon vastaehdotuksen äänin 10-2. Poissa 1.

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lautakunta pitää yhteiskunnan yhtenäisyyden ja ihmisten keskinäisen ymmärryksen kannalta tärkeänä, että uskonnollisesti moninaistuvassa Helsingissä katsomusaineiden opetusta yhdistetään opetussuunnitelman puitteissa mahdollisimman täysimääräisesti.

Jaa-äänet: 2
Esa Korkia-aho, Mikael Vuorinen

Ei-äänet: 10
Silja Borgarsdottir Sandelin, Sandra Hagman, Shawn Huff, Minna Lindgren, Sami Muttilainen, Mari Niemi-Saari, Oskari Nivala, Markku Rantahalvari, Minna Salminen, Seida Sohrabi

Tyhjä: 0

Poissa: 1
Aisha Mahmood

Tässä äänestyksessä Sandra Hagmanin vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 10-2. Poissa 1. Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti asiasta Sandra Hagmanin vastaehdotuksen mukaisesti.

Esa Korkia-aho jätti eriävän mielipiteen. Perustelut samat kuin vastaehdotuksessa mainittu.

03.03.2026 Pöydälle

Esittelijä

kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja
Satu Järvenkallas

Lisätiedot

Kirsi Kukkonen, pedagoginen asiantuntija
puhelin: 310 81030, kirsi.kukkonen2@hel.fi

This decision was published on 14.04.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Presenter information

Name
Pia Ojavuo

Title
Vs. kansliapäällikkö

Ask for more info

Name
Katja Rimpilä

Title
Kaupunginsihteeri