Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan osallisuussuunnitelma 2026–2029 sekä osallisuussuunnitelman 2021–2025 loppuraportti
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan osallisuussuunnitelma 2026–2029 sekä osallisuussuunnitelman 2021–2025 loppuraportti
Päätösehdotus
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää hyväksyä liitteenä 1 olevan Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan osallisuussuunnitelman toimialakohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet vuosille 2026–2029 (taitettu esitysversio, liite 2).
Lisäksi kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta merkitsee tiedoksi liitteenä 3 olevan kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan vuosien 2021–2025 osallisuussuunnitelman loppuraportin.
Esittelijän perustelut
Tausta ja kokonaisuus
Helsingissä osallisuustyötä ohjaavat osallisuus- ja vuorovaikutusmalli sekä kaupunkistrategia, ja toimialat laativat strategiakausittain osallisuussuunnitelmansa strategian ja hallintosäännön osallisuuden periaatteiden pohjalta.
Strategiakauden 2026–2029 kaupunkiyhteiset osallisuuden painopisteet ovat: (1) yhdenvertaisuuden ja moniäänisyyden edistäminen osallisuuden keinoin, (2) paikallisen vaikuttamisen ja alueellisen osallisuuden vahvistaminen sekä (3) sujuvat palvelut ja hyvä asiakaskokemus osallisuuden keinoin.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan osallisuussuunnitelma 2026–2029 toteuttaa näitä painopisteitä toimialan palveluissa ja kehittämisessä.
Mitä opittiin kaudella 2021–2025 ja miten se näkyy uudessa suunnitelmassa
Kaudella 2021–2025 osallisuustyön tavoitteina olivat asiakaskokemuksen kehittäminen, kohderyhmien kuuleminen ja kohderyhmäkohtainen vaikutusten arviointi toimialan päätöksenteossa sekä palvelukokonaisuuksien osallisuuden vuositavoitteet osana vuosisuunnittelua.
Loppuraportin perusteella osallisuutta edistettiin laajasti mm. alueellisen kehittämisen, omaehtoisen toiminnan mahdollistamisen, kaupunkilaistiedon hyödyntämisen ja palvelu- ja tilakehityksen kautta.
Samalla tunnistettiin kehittämistarpeita: kaupunkilaisille palvelujen ja vaikuttamisen kokonaisuus on paikoin vaikea hahmottaa, viestinnässä ja vuorovaikutuksessa on parannettavaa, kaupunkilaistiedon hyödyntämistä päätöksenteossa ja palvelukehityksessä tulee vahvistaa sekä haavoittuvassa asemassa olevien tavoittaminen on ollut osin pistemäistä.
Uudessa osallisuussuunnitelmassa 2026–2029 nämä opit näkyvät painotuksina, jotka kohdistuvat erityisesti kohtaamiseen, haavoittuvassa asemassa olevien ja ei-käyttäjien tavoittamiseen, omaehtoisen toiminnan ja kumppanuuksien vahvistamiseen sekä palvelujen kehittämiseen yhdessä käyttäjien kanssa.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan osallisuussuunnitelma 2026–2029
Osallisuus on kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla läpileikkaava periaate palvelutuotannossa ja kehittämisessä, ja sitä ohjaavat strategian ja hallintosäännön lisäksi keskeinen lainsäädäntö (mm. kuntalaki ja toimialan ja sen palvelukokonaisuuksia koskevat erityislait).
Suunnitelman valmistelussa hyödynnettiin laajaa tietopohjaa ja osallistaen kerättyä tietoa. Kaupunkilaisille suunnattuun Voxit-kyselyyn osallistui 1623 kaupunkilaista; vastausten mukaan osallisuuden kokemuksen kannalta erityisen tärkeää on se tapa, jolla ihmisiä kohdataan (80 %), ja kaupungin toivotaan tukevan kaupunkilaisten itse tekemistä ja aktivismia nykyistä enemmän (69 %), kun taas vain 18 % koki, että Helsingissä on helppoa tehdä asioita itse tai yhdessä.
Strategiakauden 2026–2029 tavoitteet
Toimialalle asetetaan strategiakauden 2026–2029 kolme tavoitetta:
- Vahvistamme haavoittuvassa asemassa olevien mukaan ottamista ja kuulemista ja huomioimme heidät, jotka eivät vielä käytä palvelujamme.
- Tuemme omaehtoista toimintaa ja kokeilemme uudenlaisia kumppanuuksia. Vahvistamme alueellisen osallistumisen mahdollisuuksia.
- Otamme palvelujen käyttäjät mukaan palvelujen kehittämiseen ja kehitämme asiakkaiden kohtaamista palveluissamme
Keskeiset toimenpiteet
Tavoitteita toteutetaan vuosittain valittavilla toimenpiteillä, joita palvelukokonaisuudet tarkentavat osaksi toimintasuunnitelmiaan osana vuosisuunnittelua.
Keskeiset, koko toimialaa koskevat toimenpideaihiot ovat:
Tavoite 1: Haavoittuvassa asemassa olevien mukaan ottaminen ja ei-käyttäjien huomiointi
- Varmistamme lasten ja nuorten äänen kuulumisen kaikissa palveluissamme.
- Kokeilemme uusia tapoja kuulla ja ottaa mukaan haavoittuvassa asemassa olevia kaupunkilaisia.
- Kokeilemme ja otamme käyttöön monipuolisia osallistumisen ja vaikuttamisen menetelmiä.
Tavoite 2: Omaehtoinen toiminta, kumppanuudet ja alueellinen osallistuminen
- Tuemme alueilla kaupunkilaisten omaehtoista toimintaa, toimijuutta ja yhteisöjä.
- Mahdollistamme ja tuemme eri-ikäisten ja -taustaisten kaupunkilaisten kohtaamista ja dialogisuutta.
- Vahvistamme ja kokeilemme uusia matalan kynnyksen mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa omalla alueella.
Tavoite 3: Palvelujen kehittäminen yhdessä käyttäjien kanssa ja kohtaamisen parantaminen
- Otamme kaupunkilaiset mukaan palvelujen kehittämiseen ja arviointiin.
- Keskeisissä tilahankkeissa varaamme työaikaa osallisuuden toteuttamiseen.
- Kerromme osallistujille siitä, miten heidän osallistumisensa on vaikuttanut.
- Edistämme kohtaamisosaamista henkilöstön kouluttamisen avulla ja teemme onnistumiset näkyväksi.
Seuranta ja raportointi
Palvelukokonaisuudet ja yhteiset palvelut raportoivat vuosittain keskeisimmät osallisuustoimenpiteet toimialan johtoryhmälle, ja strategiakauden päättyessä kootaan koko kautta koskeva raportti kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalle.
Osallisuussuunnitelman 2021–2025 loppuraportti ja sen sisältämät toimintatavat
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan lautakunta hyväksyi 31.1.2023 toimialan osallisuussuunnitelman strategiakaudelle 2021–2025 sekä sen toimeenpanon vuodelle 2023, ja toimenpiteitä päivitettiin sekä raportoitiin vuosittain osana vuosisuunnittelua.
Suunnitelmassa osallisuustyötä kehitettiin viiden toimintatavan kautta, ja loppuraportti arvioi onnistumista näiden kautta.
1. Osallisuuden edistäminen paikallisen kehittämisen ja alueellisen aktiivisuuden avulla
Osallisuus edistyi alueilla mm. verkostotyön, vapaaehtoistyön, alueellisen ja osallistavan kulttuurityön mallien, kaupunkiuudistusaluetyön, Varaamon, kulttuurikeskusten visiotyön, tilahankkeiden osallisuusmallin käyttöönoton ja OmaStadin myötä.
Kehittämistarpeita tunnistettiin erityisesti kaupunki- ja toimialayhteisessä koordinaatiossa sekä viestinnässä ja vuorovaikutuksessa, jotta palveluihin vaikuttaminen olisi kaupunkilaislähtöistä ja palvelukokonaisuus helpommin hahmotettava.
2. Osallisuuden edistäminen aktivismin ja omaehtoisen toiminnan tukemisen avulla
Varaamoa uudistettiin ja laajennettiin strategiakaudella merkittävästi, ja uudet ratkaisut (mm. varausjärjestelmä, avaimeton kulku ja tilojen asukaskäytön järjestelyt) ovat avanneet tiloja ja laitteita aiempaa tehokkaammin kaupunkilaisten omaehtoiseen käyttöön.
Helsingin mallissa kaupunkilaiset osallistuivat teosten yhteiskehittämiseen, ja nuorten aloitejärjestelmää uudistettiin sekä nuorisotyössä laadittiin linjaukset nuorten aktivismin tukemiselle.
Raportissa todetaan, että kaupunkilaiset toivovat edelleen vahvempaa tukea oma-aloitteiselle toiminnalle ja yhteisöille, ja kumppanuuksia (ml. neljännen sektorin toimijat) tulee kehittää edelleen.
3. Osallisuuden edistäminen kaupunkilaisten tietoa ja käyttäjien osallistumista hyödyntämällä
Kaupunkilaistietoa kertyi runsaasti mm. palautteiden, tilahankkeiden, palvelumuotoilun, käyttäjätutkimusten, raadit- ja verkostotyön sekä kyselyjen kautta, ja kaupunkilaisten osaamista hyödynnettiin myös vapaaehtoistyössä.
Tiedon hyödyntämisessä palvelujen kehittämisessä, arvioinnissa ja päätöksenteossa tunnistettiin edelleen kehitettävää, ja tarvetta nähtiin myös uusille toimintamuodoille ja kaupunkilaisrooleille, etenkin haavoittuvassa asemassa oleville.
4. Osallisuuden edistäminen asiakaskokemuksen kehittämisen avulla
Kaudella panostettiin palvelumuotoiluun, ja palvelutiloja suunniteltiin aiempaa tiiviimmin yhdessä kaupunkilaisten ja kumppaneiden kanssa, myös tilahankkeissa jo tarveselvitysvaiheessa.
Raportissa todetaan, että tietoa syntyy paljon, mutta sen yhteisissä käsittelymalleissa, hyödyntämisessä, vaikuttavuuden mittaamisessa sekä tiedon palauttamisessa kaupunkilaisille on edelleen kehittämisen varaa.
5. Osallistamisella pyritään yhdenvertaisuuteen
Koto-ohjelma, Helsingin malli ja kaupunkiuudistusalueohjelma synnyttivät osallistavia toimintamuotoja (esim. Welcome Dayt, kirjaston Demokratiakahvila ja eri kulttuurien juhlat), ja lisäksi tehtiin kohdennettuja toimia mm. maahanmuuttaneiden tyttöjen harrastusmahdollisuuksien parantamiseksi.
Ikäihmisten osallisuutta parannettiin mm. esteettömyyteen kohdistuvilla toimilla ja perustamalla ikäihmisten liikuntaraati.
Raportissa todetaan, että monikielistä ja lähelle tulevaa viestintää tarvitaan lisää, mutta samalla huomio tulee kohdistaa rakenteiden ja palvelutuotannon osallisuuden, monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden kehittämiseen.